Venäläinen Rosatom ja Fennovoima aikovat rakentaa 1 200 megawatin ydinvoimalan Pyhäjoen Hanhikivelle. Hanhikivi 1:stä suunnitellaan päivitettyä versiota muinaisesta neuvostosuunnittelun kärkituotteesta, VVER-painevesireaktorista. Teholtaan se olisi suurempi kuin Loviisa 1 ja 2 -reaktorit yhteensä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin nimitti hiljattain valtio-omisteisen Rosatomin pääjohtajaksi Venäjän varatalousministerin Aleksei Lihatšovin. Edellinen johtaja siirtyi lähelle presidenttiä ensimmäiseksi varakansliapäälliköksi. Lihatšovin työhistoria kertoo hänen olleen aktiivinen Venäjän vientihankkeiden ajaja.
Siitä voimalahankkeessa on kyse, Venäjän innokkuudesta avata maailmanlaajuinen ydinvoimalavienti Suomen avulla.
Jos Venäjälle on tärkeää esitellä erinomaisuuttaan, silloin voisi ajatella Rosatomin pyrkivän toteuttamaan reaktorin sovituissa kustannuksissa ja aikataulussa pysyen. Kun taustalla on kriiseissään painiskeleva, kansainvälisten pakotteiden kuristama entinen suurvalta, mikään ei ole yksinkertaista.
Viime kesänä uutistoimisto Reutersin taloustoimitus julkaisi artikkelin otsikolla ”Venäjän maailmanlaajuinen ydinvoimainnostus kompastuu Kremlin politikointiin”. Juttu antoi ymmärtää, että hankkeet etenevät Venäjän johdon ailahtelevien mielihalujen mukaan.
Rosatomin hankkeet muualla kuin Suomessa, kuten Unkarissa, Iranissa ja Intiassa, ovat pysähdyksissä.
Ydinvoimaintoilijoiden mielestä Rosatomin satsaaminen Suomeen voi vaikuttaa hyvältä, mutta tässä piilee riskinsä: toisten maiden miljardiprojekteissa tuuli kääntyi äkisti, ja samoin kansainvälisen tai vain Venäjän sisäisen poliittisen todellisuuden muuttuessa Suomenkin hanke voi heilahtaa.
TÄNÄ SYKSYNÄ JULKAISTU Ulkopoliittisen instituutin UPI:n raportti Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla käsitteli myös Venäjän ja Suomen ydinvoimadiiliä. Hanketta tukeneille poliitikoille ja lobbareille UPI:n raportti on paikoin noloa luettavaa.
”Pitkän neuvotteluvaiheen, sisäpoliittisesti jakavien päätösten ja venäläiseksi bulvaaniksi paljastuneen Migrit Solana Energija -yhtiöön liittyneen omituisen ja kömpelön episodin jälkeen hanke on hyväksytty Suomessa sekä eduskunnan että hallituksen toimesta”, kiteyttää UPI skandaalia, jossa pelastuksen tarjonnut rahoittaja paljastui poliittiseksi huijaukseksi.
Raportti kommentoi omistusrakennetta suorasukaisesti: ”Pyhäjoen hankkeen on mahdollistanut Rosatomin 34 prosentin omistusosuus voimalayhtiö Fennovoimassa – josta yksityinen rahoitus on pitkälti vetäytynyt – sekä Venäjän hankkeelle takaama 2,4 miljardin euron rahoitus kansallisesta hyvinvointirahastostaan, joka on tarkoitettu venäläisten eläkkeiden rahoittamiseen, ei niinkään strategisiin vientisijoituksiin.”
Raportissa hanke on pääosin ”ei-kaupallinen”. Tätä ilmausta ei varsinkaan Fennovoima tapaa käyttää.
Ulkopolitiikan tutkijat pohtivat, millä keinoilla Venäjä ajaa hankkeen toteutumista. Poliittinen painostaminen on kuulunut valikoimiin.
Vuonna 2015, kun Suomesta ei löytynyt sovitun suuruista rahoitusta, ”Pyhäjoen hanke politisoitiin ja Venäjä vaikutti suomalaiseen päätöksentekoon niin, että valtio-omisteinen energiayhtiö Fortum lähti mukaan hankkeeseen tahtonsa vastaisesti”. UPI muistuttaa myös, että Pyhäjoen projekti on ”presidentti Putinin käsiohjauksessa”.
Jo paljon ennen UPI:n raporttia Suomessa ymmärrettin kritisoida Hanhikiveä ulkopoliittiseksi riskisijoitukseksi.
Kun eduskunnan talousvaliokunta vuonna 2014 puolsi valtioneuvoston periaatepäätöstä Fennovoiman voimalasta, Johanna Karimäki (vihr.) ja Antti Kaikkonen (kesk.) äänestivät vastaan ja jättivät eriävän mielipiteen. He kiinnittivät huomiota Rosatomiin näin:
”Fennovoimassa Rosatom on suurin yksittäinen osakas, reaktorin toimittaja, teknologinen asiantuntija ja kierrätetyn polttoaineen toimittaja sekä rahoituksen järjestäjä. Rosatom on Venäjän valtionhallinnon alainen liikelaitos, jonka alle on keskitetty ydinvoimalat ja ydinaseet. Asetelma ei ole ongelmaton.
Vastapainona Rosatomille on joukko suomalaisia osakkaita, joista suurimmalla osalla ei ole ydinvoima-alan kokemusta. Useat teollisuuden ja kaupan alan yhtiöt ovat jättäneet hankkeen. Jäljellä on lähinnä kunnallisia energiayhtiöitä ja valtionyhtiöitä.”
TOINEN RAKENNUSVAIHEESSA OLEVA ydinvoimala, Olkiluoto 3, tunnetaan maailman kalleimpana rakennuksena. Loppulasku saattaa olla jopa yhdeksän miljardia tai enemmän, kun luvattu summa oli kolme miljardia.
Hanhikivi on vasta alkuvaiheessa. Rakennusluvan se voi saada vuonna 2018. Sitä ennen saattaa tapahtua vielä paljon.
Sähköä reaktori alkaisi tuottaa vasta 2024, jos se valmistuisi aikataulussa.
Silloin alkaisivat ne kaikkein suurimmat ongelmat – katastrofaaliset ympäristöriskit – olla mahdollisia.
