Syksyllä aiempaa suuremmalta osalta perheistä saatetaan vaatia kohtuuttomia summia Suomessa elämiseen. EU:n ulkopuolelta tulevista perheistä osan on edellytetty tulevan toimeen omillaan jo pitkään.
Lakihankkeesta on syntynyt eniten hälyä siksi, että hallitus haluaisi maahanmuuttopolitiikkansa hengessä myös kansalaiset elättämään kumppaneitaan. Lakiehdotus koskisi myös suomalaisia, jotka haluaisivat ei-suomalaisen puolisonsa tänne. Rakkauden hinta olisi parin tonnin pysyvät kuukausitulot. Lakiehdotukseen on jätetty harkinnanvaraa alaikäisten Suomen kansalaisten vanhempien kohdalla. Edes jossain kohtaa oikeus perheeseen näyttäisi menevän tavoitellun ulkomaalaisten ”tasa-arvoisen kohtelun” edelle.
Edes hallituksessa ei olla enää varmoja linjasta. Yksittäiset kansanedustajat jokaisesta hallituspuolueesta ovat ottaneet julkisuudessa takapakkia kansalaisten elatusvelvollisuuden kohdalla.
Toimeentuloedellytys halutaan ulottaa kotoutumisen nimissä myös pakolaisiin.
Jos Suomessa suojelua saaneen perheenjäsenet eivät suoriudu kriisialueelta laillisin keinoin lähimpään Suomen lähetystöön kolmessa kuukaudessa siitä, kun pakolaisstatus on myönnetty, pitäisi turvapaikan saaneella perheenkokoajalla olla tuloja perhettä varten. Yritteliäisyydestä ei luvata palkita. Viisumin saaminen Suomeen saattaa kestää pitkään ja lähetystöön on jonoa. Jos paon peruste on ”vain” sota, armon aikaa ei edes anneta.
Kukaan ei ole vielä selittänyt, miten ero perheestä auttaa innostumaan uuden yhteiskunnan jäsenyydestä. Toteutuessaan laki rankaiseekin täällä jo olevia ihmisiä, koska Euroopan ulkopuolelle halutaan lähettää viestiä tiukasta politiikasta.
Kun Suomeen haluaa puolisonsa ja kaksi lastaan, pitää osoittaa saavansa käyttöönsä 2 600 euroa kuukaudessa. Kokeneen asianajajan mukaan se tarkoittaa usein noin 3 200 euron bruttotuloja. Ylihoitajien ja rakennussähköasentajien mediaanitulot olivat vuonna 2014 sen verran.
Jos tekee urakka- tai pätkätöitä, on liian pitkään lomautettuna tai tulot putoavat pitkän sairausloman aikana, tuloja ei katsota turvatuiksi. Eikä siivoojalla voi olla liikaa työtunteja, tai Maahanmuuttovirasto huolestuu työssä jaksamisesta ja antaa kielteisen päätöksen – ikään kuin perheen omaksi parhaaksi.
Sipilän hallitus toivoo maahanmuuton olevan ”hallittua”. Jos sotaa paenneen ihmisen on todellisuudessa helpompaa ja nopeampaa maksaa perheen salakuljettaminen Suomeen kuin osoittaa riittävät tulot oleskelulupaan, lakimuutoksen on vaikea nähdä millään logiikalla tukevan tätä tavoitetta.
Uusi laki vahvistaisi jo osalle siirtolaisista olemassa olevaa tilannetta: työttömät, matalapalkka-alojen duunarit ja pätkätyöläiset eivät ansaitse perhettään, jonka jäsenillä on vääränlaisia passeja.
MERVI LEPPÄKORPI
