Teksti Pentti Sainio Kuvat Lissu Lehtimaja

Sotilaslentokoneiden hankintahinta jää kauas niiden lopullisista kustannuksista.

Vuoden 1992 tammikuussa eduskunta myönsi Hornet-hävittäjien hankintaan noin 1,5 miljardia euroa. Moni luuli nappia painaessaan, että asia on sillä selvä. Ei ollut. Hornetit lisävarusteineen ovat maksaneet monta kertaa enemmän kuin luultiin, ja viimeinen lasku maksetaan vasta vuonna 2030.

Lopullinen hankintapäätös tehtiin nopeasti. Monet ministerit ovat myöhemmin kertoneet, etteivät tienneet mistä päätettiin. Eduskunnalle jäi vain tilausvaltuutusten hyväksyjän rooli. Se ei saanut tarkkaa tietoa yksityiskohdista.

Suomalaisille uskoteltiin myös, että vastakauppojen avulla koneiden hankinta olisi lähes ilmaista. Petkutus on jo selvinnyt: suoria vastakauppoja tuli alle 10 prosenttia luvatuista.

Hornetit aloittivat uuden ajan Suomen puolustusstrategiassa. Nyt uskottiin sotateollisuuden mainostamaan ilma-aseen ihmetehoon. Vuonna 1991 Yhdysvaltain liittokunta oli pommittanut tien auki Persianlahdella ajaessaan Irakin joukot Kuwaitista.

Alunperin Hornetia markkinoitiin nimenomaan torjuntahävittäjänä, joka ampuu vihollisen rynnäkkökoneet ja valvoo ilmatilaa – jota ensisijaisesti tosin valvotaan tutkalla. Hornet on kuitenkin Yhdysvaltain laivaston käytössä hävittäjäpommittaja.

Rynnäkköominaisuuksien lisääminen, pommit ja muut lisävarusteet ovat tähän mennessä maksaneet noin 1,6 miljardia euroa ensimmäisen tilausvaltuutuksen lisäksi. Noin 1,5 miljardin euron hintalapulla eduskunnalle tarjottu asepaketti tulee maksamaan lopullisesti käyttökulut mukaan laskien 10–15 miljardia euroa.

Kenraaliluutnantti Veikko Vesterinen paljasti jo vuonna 1993, että puolustusvoimat ajettiin Hornet-kaupalla konkurssitilaan. Sen takia maavoimien nykyaikaistamista ei ole voitu viedä suunnitellusti läpi, vaan joukkoja on supistettu ja varuskuntia lakkautettu yli 20 vuoden ajan.

Myös ilmatorjunta on Suomessa retuperällä. Entisen puolustusvoimien komentajan (1994–2001), kenraali Gustav Hägglundin ideoimat valmius­joukot menettivät rahapulan vuoksi valmiutensa ja tulivoimansa. Valmiusjoukkojen varjolla hankitut helikopterit ovat vailla käyttöä: Satojen miljoonien eurojen tuhlailun jäljiltä armeijalla on 20 jatkuvien vikojen riivaamaa NH-90-kuljetushelikopteria. Käyttökunnossa on ehkä kolme.

Kenraalit ovat nähneet tärkeäksi valmistella suomalaisia hävittäjiä ja helikoptereita kansainvälisiin operaatioihin Yhdysvaltain ja sen liittolaisten avuksi. Tämän maksaa suomalainen veronmaksaja.

Suomessa oli innostusta lähettää Hornetit mukaan jo Libyan ­operaatioon 2011, mutta ne eivät olleet tähän tehtävään valmiita. Maailmalle Suomen ilma-alukset pääsevät ehkä parin vuoden päästä. Nato on hyväksynyt helikopterit sopiviksi operaatioihinsa, ja Hornetitkin soveltuvat operaatioihin, kunhan ohjukset on saatu asennettua käyttökuntoon. Ensimmäiset koepommitukset suoritettiin äskettäin Rovajärvellä.

Ilmasotakoneilla ja muutamalla ohjuksella ei saada Suomelle koskaan kustannustehokasta torjuntavoimaa ja iskukykyä. Monien asiantuntijoiden mukaan se on saatavissa vain tykistöaseilla, vieläpä huomattavasti edullisemmin. Puolustusministeriön ylijohtaja, insinöörikenraalimajuri Jukka Juusti totesikin syksyllä 2014 Aamulehdessä: ”Puolustuskykymme on pitkälti raskaan tykistön varassa, ja ammustuotannon pysyminen omissa käsissä on tärkeää.”

Suomeen hankittiin 22 amerikkalaista Lockheed Martinin raketinheitintä (M270) halvalla ja vähän käytettyinä Hollannista vuonna 2007. Ne maksoivat yhden Hornetin ostohinnan, noin 40 miljoonaa euroa. Myöhemmin niitä päivitettiin ohjuksia varten toisella 40 miljoonalla. Niiden tykistöohjukset olisivat tuoneet halvalla sen tulivoiman, jota nyt etsitään Hornetien rynnäkköohjuksilla, mutta jo sovittu ohjuskauppa USA:sta peruttiin rahapulaan vedoten keväällä 2014. Ohjusten hinta olisi ollut 100 miljoonaa euroa, jolla olisi saatu 70 ohjusta.

Raketinheittimet ovat olleet varastossa kahdeksan vuotta ilman kauas kantavia tykistöohjuksia. Aseilla on tällä hetkellä vain koulutus- ja paraatiarvoa.

Hornetit pystyvät olemaan ilmassa vain lyhyen aikaa kerrallaan, kun raketinheittimet ovat toimintavalmiita 24 tuntia vuorokaudessa. Raketinheittimiä on vaikea paikallistaa ja tuhota, Hornetit ovat helposti haavoitettavissa. Raskailla raketinheittimillä halutun suorituskyvyn hinta olisi noin 200 miljoonaa euroa, kun se Horneteihin liitettynä hankintakuluineen, lisävarusteineen, ohjuksineen ja päivityksineen on noin kolme miljardia euroa.

Monet upseerit ymmärsivät, että on tehty miljardien munaus ja puolustuksen kannalta ehkä korvaamattoman karkea virhe.

Hornetien ohjusten hinnat riippuvat myyjän suosiollisuudesta. Yksi AGM-158-ohjus maksaa Suomelle yli kolme miljoonaa dollaria ja Yhdysvaltain ilmavoimille alle miljoonan.

Eduskunta aloittaa Hornetit korvaavan hävittäjän hankinnan valmistelun syksyllä. Sen läpi vieminen kestää noin 10 vuotta.

Korvaajaksi on esitetty viisi vaihtoehtoa. Kenraalien suosikki on amerikkalainen rynnäkköpommituksiin kykenevä F-35 Lightning II. On vain yksi pulma: miten niiden hankintaan saadaan miljardeja uutta velkarahaa? Jos päädytään F-35:een ja hävittäjien määrä pidetään samana, pelkät laiteinvestoinnit tulevat olemaan 10–20 miljardia euroa. Summa kasvaa huomattavasti, kun siihen lisätään 30 vuoden käyttökustannukset ja uudet aseet.

Puolustusvoimien komentaja, Hornet-lentäjä ja entinen ilmavoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg puhui vuonna 2008 myönteisesti F-35:stä Siivet-lehdessä: ”Jos meillä yhtenä vaihtoehtona on F-35, ja jos se on silloin 60 miljoonan dollarin kone, niin meidän on hyvä tiedostaa, että sillä hinnalla yksittäisen F–35:n rasite on 2020-luvulla Suomen BKT:lle pienempi kuin yksittäisen Hornetin vastaava 1990-luvulla.”

Joulukuussa 2011 Yhdysvaltain republikaanisenaattori John McCain arvosteli voimakkaasti ”maailman kalleinta asejärjestelmää”, F-35-ohjelmaa: ”F-35-ohjelma on ollut sekä skandaali että tragedia.”

McCain lainasi puolustus­ministe­riön F-35-ohjelmasta vastanneen vara-amiraali David Venletin lukuja, joiden mukaan yhden koneen hinta oli jo 156 miljoonaa dollaria. Lindbergin toivehintaan oli tullut 100 miljoonaa lisää. Sittemmin hinta on noussut vuosi vuodelta. Nyt puhutaan jo yli 600 miljoonasta dollarista yhden koneen elinkaarikustannuksina.

F-35-koneessa on ratkaisematta noin 40 vakavaa vikaa. Sitä on testattu vain vähän, ja sen todellinen suorituskyky on arvoitus.

F-35 on lavetilla ilmaan nostettava tietokone, joka kuljettaa paria pommia. Voimanlähteenä sillä on pahoista vioista kärsinyt moottori, jonka hinta pelkästään on lähes sama kuin Suomeen ostetun yhden Hornetin.

Koneen suurimmaksi valtiksi mainostettu häiveominaisuus, eli tutkassa havaitsemattomuus, katoaa moottorin lämmön takia. Kaiken lisäksi tutkat ovat kehittyneet niin, ettei näkymättömiä lentokoneita ole olemassakaan.

Tulivoimaa hankitaan siis Horneteihin verrattuna monta kertaa kalliimmalla ja epävarmalla järjestelmällä.

Kanada on suunnitellut ostavansa 65 F-35-konetta. Niiden 30 vuoden elinkaarikustannusten hinnaksi on laskettu noin 60 miljardia, reilusti Suomen yhden vuoden budjetin verran. Tämä on aika kaukana siitä kuuden miljardin euron hankintahinnasta, jonka puolustusministeriö vuosi sitten antoi lausuttavaksi puolustusministeri Carl Haglundin suuhun liittyen Suomen vastaavan kokoiseen hankintaan. 

Kanadan F-35-koneiden hankinta on saanut farssin piirteitä. Hallitus on ottanut hankinnan johdon asevoimilta itselleen, koska valtiontalouden tarkastusviraston raportti oli paljastanut asevoimien menettelyssä niin paljon puutteita.

Yksi kuluja selvittänyt, vuonna 2014 julkaistu tutkimus otsikoitiin The Plane That Ate the Canadian Military eli Kone, joka tuhosi Kanadan asevoimat. Sen mukaan kustannuksia on virallisissa hallituksen laskelmissakin vääristelty vähintään 10 miljardia todennäköisiä pienemmiksi.

Pari vuotta sitten Hollannissa käytiin kiivas väittely F-35:n hinnasta. Maan entinen puolustusvoimien komentaja, ilmavoimien kenraali Dick Berlijn jäi kiinni hinnan vääristelystä. Hän oli väittänyt F-35:n hinnan yli puolet halvemmaksi kuin mitä se oli.

Kreikassa tarpeettomien aseiden osto vaikutti osaltaan kansantalouden ajautumiseen konkurssitilaan. Aseostot oli vääristelty valtion budjettiin, ja niihin oli otettu hui­keasti lainarahaa. Korruptio-oikeudenkäynnit ovat olleet valtavia.

Kreikka on nyt konkurssitilassa. Kansa näkee kurjuutta, mutta sillä on Länsi-Euroopan suurimmat ilmavoimat, 308 hävittäjää, joista käyttökunnossa on vain pieni osa.

Suomen uuden hävittäjän hankintaan on virallisesti luvattu läpinäkyvyyttä. Sitä sopii toivoa.