Helsingin yliopisto kilpailuttaa vartiointisopimuksena tämän kevään aikana. Tällä hetkellä vartioinnista on vastuussa turvallisuusyritys G4S, jonka liiketoiminnan vastuullisuus ei kestä lähempää tarkastelua.

Kahden viime vuoden aikana yritys on menettänyt vartiointisopimuksensa esimerkiksi Oslon ja Bergenin yliopistojen kanssa. Syynä on ollut yrityksen toiminta Israelin miehittämällä Länsirannalla ja kansainvälisen oikeuden vastaisissa siirtokunnissa.

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta teki viime vuonna päätöksen tutkia yhteytensä siirtokunnissa toimiviin yrityksiin. Yliopiston hallitus, jonka tehtävänä on “hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa”, ei toistaiseksi ole ottanut asiaan kantaa.

Brittilehti The Independent uutisoi tammikuun alussa, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) Britannian haara aikoo tutkia turvallisuusalan yritys G4S:än toimia miehitetyillä palestiinalaisalueilla.

Yritys on kohdannut samankaltaisia tutkimusvaatimuksia myös Tanskassa. Syytökset perustuvat G4S:än toimintaan miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja siirtokunnissa. Muun muassa Who Profitsin ja Diakonia International Humanitarian Law Resource Centren tutkimuksien mukaan yhtiö toimittaa välineistöä esimerkiksi vankiloihin ja tarkastuspisteille miehitetyillä alueilla.

Israelissa ja Palestiinassa toimivan Military Court Watch -järjestön lakimiehen, Gerard Hortonin mukaan G4S myös kuljettaa tutkintavankeja, mukaan lukien pidätettyjä lapsia, miehitetyiltä alueilta Israelin puolelle. Tämä rikkoo neljättä Geneven sopimusta, jonka vakavista rikkomuksista voidaan esimerkiksi Englannissa langettaa yksilöille, mukaan lukien yritysten vastuuhenkilöille, pisin mahdollinen vankeusrangaistus syyllisiksi todettaessa.

Who Profits from the Occupation -tutkimuskeskus, joka tutkii Länsirannan miehityksestä taloudellisesti hyötyviä tahoja, on julkaissut kattavan tutkimuksen yksityisten turvallisuusyritysten roolista miehityksen ylläpitäjinä ja yhteistyöstä Israelin miehitysjoukkojen kanssa.

Järjestön mukaan tutkimuksen pääkohteena ollut G4S on toimittanut välineistöä ja henkilökuntaa vankiloihin Länsirannalla ja Israelissa, joissa esimerkiksi kidutetaan palestiinalaisia poliittisia vankeja.

Yhtiö toimii myös suurimmaksi osaksi Länsirannan sisällä kulkevaan erottelumuuriin liittyvillä tarkastuspisteillä. Kansainvälinen tuomioistuin, maailman korkein juridinen elin, on todennut muurin laittomaksi. G4S:llä on myös yritysasiakkaita siirtokunnissa.

G4S on viime vuosina menettänyt huomattavan määrän sopimuksia liiketoimintansa ongelmakohtien seurauksena. Esimerkiksi yksi Norjan suurimmista ammattiliitoista lopetti sopimuksensa G4S:än kanssa protestina sen toiminnalle Israelin miehittämillä alueilla. Myös useat järjestöt, puolueet sekä yliopistot Euroopassa ovat lopettaneet tai jättäneet uusimatta sopimuksia G4S:än kanssa.

G4S-konserni on maailman suurin turvallisuuspalveluiden tarjoaja ja yksityisen sektorin toiseksi suurin työnantaja. Se on merkittävä toimija myös Suomessa, jossa yhtiöllä on töissä noin 2000 työntekijää.

Israelilainen Haaretz-lehti uutisoi 9. helmikuuta Israelin ottavan kasvavan boikotti-kampanjoiden määrän tosissaan. Israelin hallituksen ministerit pohtivat tällä hetkellä, miten reagoida asiaan. Vaihtoehtoja ovat Haaretzin mukaan esimerkiksi “aggressiivinen julkinen kampanja” tai diplomaattisten kanavien käyttäminen.

Israelin ulkoministeriö haluaa tiukentaa Israelin boikottia vaativien organisaatioiden julkista vastustusta. Ministerit myös harkitsevat oikeustoimien kohdistamista taloudellisiin instituutioihin, jotka vaativat laittomien siirtokuntien tai niissä toimivien yritysten boikotointia.

Vaikka EU on ollut Yhdysvaltoja kriittisempi Israelin politiikan suhteen, on se silti jatkuvasti syventänyt kauppasuhteitaan Israelin kanssa ja on maan suurin kauppakumppani. Viime vuonna EU kuitenkin päätti kieltää jäsenvaltioiltaan kaikenlaisen taloudellisen yhteistyön siirtokuntien kanssa. Kansainvälisen oikeuden mukaan siirtokunnat eivät ole osa Israelia.

Tällä hetkellä EU:ssa harkitaan Israelin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen purkamista, jos meneillään olevat rauhanneuvottelut eivät johda rauhansopimukseen. Yhteistyösopimus on EU:n ja Israelin suhteiden laillinen perusta. Se astui voimaan vuonna 2000 ja sen tarkoituksena on syventää taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä EU:n ja Israelin välillä.

Sopimus tekee Israelista laillisessa mielessä EU-maan kaltaisen, esimerkiksi kaupankäynnin suhteen. Yksi sopimuksen peruselementeistä on molemminpuolinen ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kunnioittaminen, sekä sisä- että ulkopolitiikassa.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, politiikan tutkimuksen opiskelija Helsingin yliopistolla & ICAHD Finlandin hallituksen jäsen.