”Me läksimme kuumasta Helsingistä Marlebäckiin, Iittiin, syvälle Suomenmaan metsien kätköön. Tapasimme siellä kansanihmisiä! Me saimme syödäksemme. Oli maitoa, savukinkkua ja mansikoita. Perunoita suoraan maasta. Mansikoita ja kermaa.” Näin hehkuttaa yleisölle riemuaan Hella Wuolijoen vieraanvaraisuudesta Bertolt Brechtin uskollinen avustaja ja rakastaja Grete Steffin. Tuberkuloosinsa takia hän on kärsinyt erityisen paljon ajan elintarvikepulasta. Steffin on nostettu päähenkilöksi Taru Mäkelän ohjaamassa näytelmässä Brechtiä jokanaiselle. Se sijoittuu 1940-luvun alkuun, jolloin Brecht (Johannes Korpijaakko) vietti assistenttinsa Steffinin (Katariina Lantto) ohella vaimonsa, näyttelijä Helene Weigelin (Petriikka Pohjanheimo) sekä lastensa kanssa yhden pakolaisvuoden Suomessa. Joukkoon liittyi myös Brechtin uusi rakkaus, tanskalainen näyttelijä Ruth Berlau (Hanna Vahtikari). Samassa kohtauksessa Steffin kertoo, miten Wuolijoen kuppi menee nurin, kun
Brecht koivun ja tähden alla
Teatteri Kapsäkin näytelmässä Brecht perheineen ja rakastajineen on pakolaisena Helsingissä ja Hella Wuolijoen idyllisellä maatilalla.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
