Osa artikkelista on julkaistu Voimassa 3/2012.

Birgitte Nyborg Christensen on Tanskan parlamentissa vaikuttavan maltillisen De Moderate -oikeistopuolueen fiksu, filmaattinen ja vielä idealistinenkin puheenjohtaja. Hän on päätynyt tanskalaisten valtapuolueiden vaalikatastrofien seurauksena vasemmistoenemmistöisen hallituksen pääministeriksi.

Kasper Juul on Christensenin nuori, mutta politiikan valtapeleissä jo paatunut lehdistöavustaja, työlleen täysin omistautunut spin doctor, joka tuntee politiikan siirrot, pr-toiminnan ammattiniksit ja etenkin vaikutuskeinot median suuntaan.

Katrine Fønsmark taas on uransa nousukiidossa oleva kunnianhimoinen ja ammattieettisesti tiedostava politiikan toimittaja.

Adam Pricen, Jeppe Gjervig Gramin ja Tobias Lindholmin kirjoittama Vallan linnake (Borgen, Tanska, 2010–2011) työstää arkisen politiikan ja median valtasuhteiden dynamiikkaa nimenomaan tukeutuen näiden kolmen avainhenkilön näkökulmiin.

Kansainvälisiä palkintoja ja muuta huomiota saavuttaneen sarjan toinen tuotantokausi alkoi YLE Fem kanavalla maaliskuun lopussa. Ensimmäisen tuotantokauden aikana valta-asemansa taistellen vakiinnuttanut pääministeri yrittää nyt avata rooliaan myös kansainvälisenä vaikuttajana.

Sarja käsittelee joka jaksossaan yhden poliittisen probleeman ohella hallituspolitiikan pelitilanteen ja ulkoisten painostustahojen vaikutuspyrkimykset.

Rinnakkaismaailmana avautuu media: sen sisäinen ammatillinen kilpailu ja toimittajamoraaliin liittyvät kysymykset. Tämän ohella painoa laitetaan päähenkilöiden – aina vain ahtaammalle alalle tukahtuvan – yksityiselämän kuvaamiselle.

Sarjassa avataan – nimien puolesta hiukan häivytettyjen – tanskalaisten puolueiden välisiä asetelmia keksityn vaa’ankielipuolueen näkökulmasta. Juuri yllättävän pelintekijän näkökulma avaa todellisuutta hiukan optimistisemman mahdollisuuden järkevien ja itsenäisten poliittisten ratkaisujen etsimiseen.

Suomalainen katsoja saa lisäiloa, jos tuntee tanskalaisen poliittisen järjestelmän. Silti sikäläinen monipuoluejärjestelmä muistuttaa siinä määrin suomalaista, että suurin osa asetelmista on suoraan rinnastettavissa suomalaiseen politiikan maailmaan.

Sarjan kuvaaman median puolella yhtäläisyydet Suomeen ovat ehkä vieläkin suurempia. Samoin sarjassa kuvattu politiikan ja median keskinäinen vuorovaikutuspeli noudattaa yleisempiä lainalaisuuksia.

Poliittisen päätöksenteon ja toimittajatyön arkea tuntevan katsojan näkökulmasta sarjan välittämä kuva valtapelin kokonaisuudesta tietenkin näyttäytyy pelkistettynä. Yksin tilan puutteen takia asetelmasta on pitänyt häivyttää paljon todellisen politiikan moninapaisuudesta ja puolueiden sisäisistä ristiriidoista.

Markkinavoimiakin edustaa lähinnä yksi paikallinen vuorineuvos. Kansainvälisen politiikan kenttää puolestaan kuvataan enemmän yksittäisten tapausten kuin koko globaalin valtapelisaariston kannalta.

Toisaalta lehdistöavustajan rooliin on pitänyt sulauttaa isompikin esikunta ja median kokonaisuudesta on noukittu vain muutama keskeinen kanava. Oikeassa toimittajatyössä harvemmin jää aikaa ylimääräiseen tutkivaan journalismiin rutiinityökiireiden keskellä.

Sarjassa on taitavasti rakennetut mikromiljööt. Esimerkiksi pääministerin jatkuvaa vallankäyttäjän piinaa alleviivataan hiukan liian ahtaaksi leikatuilla puvuilla. Tarkkasilmäinen katsoja saattaa kyllä huomauttaa, että pääministerin asunto on suurimpienkin makro- ja mikrokriisien keskellä epäilyttävän siisti.

Vallan linnake on siitä erikoinen politiikan kuvaelma, ettei se hae tehoja shakespearelaisistä draamasfääreistä, vaan fokusoi nimenomaan politiikan arkeen ja sen maanläheiseen, usein nimenomaan latteudessaan lamaannuttavaan valtapeliin.

Silti kerronnan näkökulma ei ole kyyninen, vaan kuvaa aidosti hyvää politiikkaa tavoittelevien päähenkilöiden pyristelyä välttämättä kyynistävän ympäristön pyörteissä.

Kuvaus vakuuttaa katsojan siitä, miten idealististakaan politiikkaa ei voi tehdä ilman kykyä käytännöllisiin ja kipeisiinkin pelisiirtoihin.

Samalla sarja paljastaa, kuinka mediassa näkyvät tulkinnat politiikasta ovat erilaisen ammatti-identiteetin omaavien toimittajien kilpaillen tai ryhmätyössä tekemien tulkintojen kamppailua. Kuten senkin että mediankin puolella löytyvät aina myös omat kyyniset pelurinsa.

Vallan linnake paljastaa myös, kuinka politikassa onnistuminen syö henkilöä, ja kuinka suuri hinta valtapelaamisesta maksetaan yksityisellä tasolla.

Valta ja liika työkeskeisyys turmelevat aina, tavalla tai toisella. Ei välttämättä ja lopullisesti moraalisesti, mutta emotionaalisesti. Kukaan ei ole puusta eikä raudasta.

Vallan linnake, toinen tuotantokausi (jaksot 11-20) Yle Fem kanavalla keskiviikkoisin. Nähtävissä myös Areenassa. Ensimmäinen tuotantokausi löytyy DVD-boxina. Kolmannen tuotantokauden arvioidaan valmistuvan keväällä 2013.