Jäätikköuutisoinnissa esiintyy usein hataruutta, josta voi saada täysin mielivaltaisia kokonaiskäsityksiä. Esimerkki saatiin jälleen kerran viime maanantaina, kun muun muassa YLE24 uutisoi erään ranskalaistutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta pääteltiin, ettei ilmastonmuutos vielä koskisi Himalajan jäätiköitä. Esimerkkinä käytettiin Karakoramin jäätikköä.

Useat aiemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat yli 4 000 metrin korkeudella sijaitsevien Karakoramin jäätiköiden poikkeavan muista Himalajan ja planeetan vuoristojäätiköistä. Muut vuoristojäätiköt ovat supistumassa, ohenemassa ja hapertumassa globaalin lämpenemisen seurauksena.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa katsottiin satelliittikuvia, joiden perusteella jäätiköiden pinta-ala laskettiin. Siinä ei kuitenkaan arvioitu sorapeitteen ja muiden tutkimuskohteena olleen Karakoramin jäätikköalueelle tyypillisten erityistekijöiden vaikutuksia. Satelliittikuvien analysointi on tarpeellista, sillä pinta-alamittaukset ovat hankalia jyrkkien rinteiden vuoksi Karakoramin yli neljän kilometrin korkeustasoilla.

Jyrkät rinteet ovatkin yksi Karakoramin keskeisistä eroista muihin Tiibetin ylänköä ympäröivien vuoristojen jäätiköihin verrattuna. Alueella vuorien rinteistä 60–90 prosenttia on hyvin jyrkkiä, mikä aiheuttaa lumivyöryjä. Näin ollen jäämassa ja siihen tiivistynyt lumi pyrkivät kerääntymään jäävirran päihin kielekkeisiin.

Erityisten maanpinnan rakenteiden muokkaantumisprosessien, kuten eroosion ja lumivyöryjen, seurauksena Karakorumissa on muodostunut ja muodostuu edelleen suuria määriä soraa, joka kerääntyy jääkielekkeiden päälle juuri niillä alemmilla alueilla, joissa veden haihtumisen jäätiköstä pitäisi tapahtua.

Laaja jäätiköiden kielekkeitä suojaava ajan kuluessa paksuksi kasautunut sorapeite estää ablaatiota eli veden haihtumista jäästä. Paksun soran peittämät jäätiköt eivät juurikaan reagoi ilmaston muutoksiin – eikä vuodenaikoihin. Siten näiden jäätiköiden merkitys sulavesien tuottajana on vähäinen toisin kuin muiden vuoristojäätiköiden, jotka maailman vesitorneina toimiessaan ovat vuodenaikojen mukaisen sulamisen seurauksena ylläpitäneet maailman jokia vuosimiljoonia. 


Ohut sorapeite kiihdyttää sulamista, sillä mitä tummempi aine sen pienempi saapuvan säteilyn heijastuskyky eli albedo. Tumma pinta imee itseensä lämpöä, mikä tietysti vahvistaa sulamisprosessia. Jäätikköä peittävällä paksulla sorapeitteen pienellä albedolla ei ole Karakoramin jäätiköiden korkeuden viileässä ilmanalassa merkitystä, koska sora pysyy lyhyen vuotuisen lämpimän kauden aikana pakkasen puolella lukuun ottamatta sen pintakerroksia.

Esimerkiksi ranskalaistutkimuksesta uutisoinut msnbc.com-sivuston World News kertoi muuten asiallisessa jutussaan, että ”Himalajat ylläpitävät planeetan suurimpia napa-alueiden ulkopuolisia jäätiköitä, jotka juottavat monia maailman suurimpiin kuuluvia jokia, mukaan lukien Ganges ja Brahmaputra, joiden varassa sadat miljoonat ihmiset elävät”.

Lause itsessään on oikein, mutta täysin väärässä asiayhteydessä ja siksi harhaanjohtava. Karakoramin jäätiköt eivät ole samassa vuoristojonossa, josta mainitut joet saavat vetensä. Välimatkakin Karakoramilta lähimmältä reunalta Gangesin ja Brahmaputran latvuksiin on karkeasti sama kuin Rovaniemeltä Tampereelle.

Oikeasti Karakoram Himalaja kohoaa noin 500 kilometrin pituisena vuoristona Pakistanin ja Kiinan rajalla. Lukija voi ymmärtää väärin yhdistetyt faktat niin, ettei nyt olekaan mitään huolta lähestyvästä planetaarisesta vesiturvan romahtamisesta.



Karakoramin jäätiköt eivät erityispiirteidensä johdosta ylipäätään aiheuta kovin paljon sulamisvesiä vuodenaikojen mukaan Indukseen tai Jarkantjokeen, jonne ne laskevat.

Ilmastonmuutoksen kieltäjien verkkosivuilla ranskalaistutkimusta on esitelty runsaasti ympäri maailmaa. Facebookissa suomalaisetkin lämpenemisen kiistäjät ovat tarttuneet asiaan. Ilmiö ei ole kovin toivottava asiassa, joka koskee planeetan lähes kaikkia ekosysteemejä ja koko ihmiskuntaa, ja vaikeuttaa välttämättömiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimiin ryhtymistä.

Professori Jonathan Bamber Bristolin jäätikkötutkimuskeskuksesta totesi Guardian-lehdessä päivää ennen YLE24:n uutista: ”Jäätiköt kutistuvat edelleen – ja nopeasti. Muutaman jäätikön odotuksia hitaampi kutistuminen ei muuta kiistämätöntä faktaa, että useimmat sulavat nopeasti.”

Olli-Pekka Haavisto

_______________

Karakoram Himalaja

Himalajavuoriston länsiosien ylemmän Indusjoen valuma-alueen ikilumi ja -jää peittää 20 000 neliökilometriä. Tästä suurimman osan muodostaa Suur-Himalajaan kuulumaton Karakoram Himalaja, jonka osuus on noin 70 prosenttia. Suurimmat jäätiköt sijaitsevat tällä alueella.

Kaikkein merkittävin sulamisvesien valumajoki länteen on Indus. Myös pohjoiseen, Kiinan puolelle Xinjiangin hallinnolliselle alueelle vettä siirtyy Jarkantjoen kautta huomattavasti.

Karakoramin alueella on yli 7 000 jäätikköä. Niistä 15 suurinta muodostaa jäätiköityneestä alueesta noin puolet.

Yllä olevat tiedot ovat peräisin vertaisarvioidusta tiedejournaalista Mountain Research and Development (MRD) 1. elokuuta 2011 julkaistusta tutkimuksesta ”Glacier Change, Concentration, and Elevation Effects in the Karakoram Himalaya, Upper Indus Basin”. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään pikkujääkauden jälkeistä alueen jäätiköiden käyttäytymistä, joka poikkeaa muista Himalajan ja muun maailman jäätiköistä.