Enemmistö eli 53 prosenttia suomalaisista hyväksyy sen, että yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien tuloverotusta hieman kiristettäisiin, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tarvitsisi leikata.

Tämä ilmenee kyselystä, jonka TNS Gallup teki Voiman ja Fifin toimeksiannosta.

Viidennes (19 prosenttia) vastaajista on periaatteessa korotuksia vastaan ja kuudesosa (17 prosenttia) vastustaa siksi, että heillä ei olisi varaa veronkorotuksiin.

Miehistä hieman suurempi osa (22 prosenttia) kuin naisista (16 prosenttia) ilmoittaa, että yli 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta ei saa nostaa siksi, että korotus olisi vastoin heidän periaatteitaan. Kuitenkin sekä miehistä että naisista enemmistö suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Naisista useampi kuin miehistä ei osaa sanoa kantaansa.

Koulutustausta näkyy vastauksissa siten, että keskiasteen koulutuksen saaneet ovat kaikkein valmiimpia palkansaajien ansioverotuksen nostamiseen.

Keskimääräistä enemmän veronkorotuksia vastustavat korkeasti koulutetut. Heistä hieman vajaa kolmannes vastustaa palkansaajien verotuksen kiristämistä periaatteellisista syistä.

Vastaajien tulotaso on yhteydessä heidän näkemyksiinsä. Ehdotus yli 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotuksen pienestä kiristämisestä saa enemmän kannatusta pienituloisilta. Hyvätuloisista talouksista liki puolet on vastaan joko periaatteesta tai siitä syystä, että heillä ei ole varaa. Se, että suurituloisilla talouksilla ei ole varaa, voi johtua esimerkiksi siitä, että heillä ob maksettavinaan suuria lainoja.

Eri ammattiryhmistä eläkeläiset ja työttömät suhtautuvat muita useammin myönteisesti ehdotukseen yli 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotuksen nostamisesta. Tulosta selittää se, että eläkeläiset ja työttömät eivät kuulu siihen joukkoon, joiden verotusta ehdotuksessa kiristettäisiin.

Enemmistö muiden puolueiden kuin kokoomuksen kannattajista hyväksyisi pienen veronkorotuksen.

Eniten kannatusta ajatus yli 2 500 euroa ansaitsevien palkansaajien verotuksen pienestä kiristämisestä saa Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajilta. Myös Keskustan, vihreiden ja Perussuomalaisten tukijoista enemmistö suhtautuu myönteisesti ehdotukseen.

Kokoomuksen kannattajien näkemykset hajoavat siten, että enemmistöistä mielipidettä ei synny. Kolmannes (32 prosenttia) kokoomuksen kannattajista suhtautuu ajatukseen kielteisesti periaatteellisista syistä.

Reilu kaksi viidesosaa (43 prosenttia) kokoomuksen kannattajista kuitenkin hyväksyy sen, että yli 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevien palkansaajien ansioverotusta hieman nostettaisiin, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja ei tarvitsisi leikata.

_______________

Mitä kyselyyn vastattiin?

Kyselytutkimus ristivalottaa suomalaisten mielipiteitä kiinnostavasti. Se osoittaa, että radikaaleja näkemyseroja eri ryhmien välillä ei ole. Lähes kaikista ryhmistä vähintään 40 prosenttia vastaajista kannattaa verojen nostamista.

Solidaarisuus kehittyy iän myötä

Nuorista alle 25-vuotiaista aikuisista verojen nostoa kannattaa puolet.

25–34 vuotiaista kannattaa vain 42 prosenttia (tämä selittynee osin asuntolainoilla).

Yli 35-vuotiaat kannattavat 52 prosenttisesti verojen nostoa, mutta yli 60 vuotiaista jo yli 60 prosenttia kannattaa verojen nostamista.

Eläkeläisistä vain 9 prosenttia heistä sanoo, että heillä ei ole varaa maksaa enempää veroja.

Mitä parempi ammatillinen asema, sitä vähemmän maksuhaluja

Verojen nostoa vastustavat suhteellisesti enemmän korkeammassa asemassa olevat.

Puolet johtajista maksaisi enemmän veroja.

Ylemmillä toimihenkilöillä on vähiten solidaarisuutta, heistä 34 prosenttia vastustaa verojen nostoa, johtajista taas 31 prosenttia vastustaa periaatteellisista syistä.

Silti johtajien, työntekijöiden ja yrittäjien enemmistö kannattaa verojen nostamista.

Yrittäjistä 51 prosenttia kannattaa verojen nostamista.

Rikkaat eivät halua jakaa omastaan

Yli 45 000 euroa tienaavista kolmasosa vastustaa periaatteessa verojen nostoa.

20 prosenttia hyvätuloisista sanoo, että heillä ei ole varaa verojen nostoon.

Alle 35 000 euroa tienaavilla verojen korotushalu suuri, ehkä he tietävät mitä veroilla saadaan.

Stadilaisilla on kovat arvot

Pääkaupunkilaisilla on vähemmän verojen nostamisen halua, neljäsosa heistä vastustaa verojen nostamista periaatteellisista syistä.

Eniten kannatusta löytyy kaupunkilaista muualla kuin pk-seudulla (heistä 57 prosenttia kannattaa verojen nostamista).

Taajamissa vastustetaan niukasti 49 prosenttia.

Maalaisista 54 prosenttia kannattaa.

Koulutetut eivät innostu

31 prosenttia akateemisista vastustaa verojen nostamista periaatteellisista syistä.

Silti 44 prosenttia akateemisista kannattaa verojen nostamista.

Äänestäjät pitävät veroista

31 prosenttia kokooomuslaisia äänestävistä vastustaa periaatteellisista syistä verojen nostoa ja 25 prosenttia keskustalaisista.

Kokoomuslaisia äänestäviä lukuunottamatta kaikki puolueita äänestävät kannattavat verojen nostoa vähintään 57 prosenttisesti.

Puolueita äänestämättömät olivat hieman vähemmän solidaarisia.

Neljäsosa kyselyyn vastaajista ei tiedä mitä puoluetta äänestää, heistä vähemmän kuin puolet eli 44 prosenttia kannattaa verojen nostoa.

Kokoomuslaiset ja persut vastustavat eniten

Viime kunnallisvaaleissa kokoomusta äänestäneistä 40 prosenttia kannattaa verojen nostoa, mutta toisaalta kokoomusta (31 prosenttia) ja perussuomalaisia (22 prosenttia) äänestäneistä vastustaa periaatteellisista syistä verojen nostoa.

Niistä jotka eivät osaa/halua sanoa puoluekantaansa vain 38 prosenttia kannattaa verojen nostoa.

Sen sijaan ne jotka eivät äänestäneet viime kerralla kannattavat 54 prosenttisesti.

Oikeistoakseli narisee

Oikeistoa kannattavista 24 prosentilla ei ole varaa verojen nostoon.

Oikeistoa kannattavista 32 on periaatteessa vastaan.

Vasemmisto kannattaa 78-prosenttisesti.

Vasemmistokeskusta ja oikeistokeskustaan itsensä katsovat kannattavat verojen nostamista.

Ammattiyhdistyksissäkin verokielteisyyttä

Ay-järjestöläiset (Akava, SAK, STTK) ovat hieman alle keskiarvon solidaarisia, kuitenkin 50 prosenttia SAK:n jäsenistä kannattaa verojen nostoa.

Akavalaisista vain 44 kannattaa verojen nostamista ja 28 prosenttia vastustaa periaatteellisista syistä.

_______________

Paljonko on hieman?

Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaista on valmiita maksamaan palkastaan hieman enemmän veroja, jotta palvelut säilyisivät.

Mitä se hieman voisi olla?

Suomalaisten palkkatulot vuodessa ovat noin 100 miljardia euroa. Jos kaikkien palkansaajien veroja nostettaisiin keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä, valtion kassaan kilahtaisi sadasosa tuosta 100 miljardista eli miljardi euroa lisää. Vaalikauden aikana se tarkoittaisi yhteensä neljää miljardia euroa. Vaalien alla toimittajat kysyvät kuitenkin ehdokkailta, miksi nämä eivät puhu tulevista leikkauslistoista mitään. Kysymys lähtee oletuksesta, että leikkaukset ovat vääjäämättömiä.

Tämä on luonnollista. Juuri mikään puolue ei halua kiristää verotusta muilta kuin hyvätuloisilta ja pääomatulojen saajilta.

Esimerkiksi palkansaajakeskusjärjestö SAK:n teettämässä kyselyssä kansalaiset kannattavat suurituloisten verotuksen kiristämistä. Kyselyyn vastanneista 86 prosenttia oli ainakin jossain määrin sitä mieltä, että verotuksen pitää määräytyä nykyistä selvemmin veronmaksukyvyn mukaan.

Kaikki kuitenkin tietävät, että pelkästään rikkaita verottamalla ei veroja saada kerättyä tarpeeksi.

Siksi Voima teetti oman kyselynsä TNS Gallupilla. Siinä selvisi, että kiistaton enemmistö suomalaista on valmiita kantamaan vastuunsa ja maksamaan lisää veroja, jotta perusasiat toimisivat.

1990-luvun lamasta lähtien suomalaisia on kehotettu koko ajan säästämään ja tinkimään siitä, mikä luo elämälle vankan pohjan, hyvinvointipalveluista.

Psykologinen luottamus hyvinvointipalveluihin rapautuu, vaikka kaikissa kyselyissä kansalaiset sanovat edelleen kannattavansa niitä.

Milloinkohan tämä alkaa näkyä poliitikkojen työssä?