Henkilökohtaista
Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.
Teksti Kari Tuhkanen
Kunnanjohtaja ottaa perstuntumaa liikennesuunnitteluun.
Lumi on tullut ajankohtaiseksi puheenaiheeksi viime päivinä lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa. Meidän kylänraitilla sai kunnanjohtajakin tutustua lumen ja jään vaikutuksiin tänä aamuna, kun rymäytti Primeransa naapurimme koivuun.
Heräsin puhelinsoittoon: naapurin Liisa kyseli, että mitenkäs saataisiin yhden järkyttyneen miehen auto pois tuolta ojasta. Liisa oli painanut hätiin aamutakki päällä, alta vuoden ikäinen vauva kainalossa. Siinä hässäkässä koirakin oli karannut. Liukastelija osoittautui kunnanjohtajaksi vasta kun auto oli saatu ylös ojasta ja kuski totesi, että oli ollut matkalla kunnantalolle kokoukseen. Loppui kiire, totesi kunnanjohtaja järkyttyneenä. Onneksi ei sattunut pahemmin.
Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Samaiselle tienpätkälle olemme naapureiden kanssa yhdessä hakeneet kuudenkympin nopeusrajoitusta, kun joskus rekat ja moottoripyörät huristelevat ohi toistasataa. Kyseisellä tiellä ei ole kevyen liikenteen väylää ja varsinkin näin talvella piennar on käytännössä olematon.
Nyt, kun kunnanjohtaja otti henkilökohtaista tuntumaa pientareeseen ja koivuunkin, saattaa olla, että tuo nopeusrajoitusasiakin vielä etenee toivottuun suuntaan. Asioilla on tapana edetä, kun asioista päättävät saavat niihin niin sanotun perskosketuksen.
Huomenna lähden taas mummotaksilla maalikylille. Onpahan mitä mummoille kertoa, että kävi se kunnanjohtajakin naapurissa kylässä vaan ei soittanut ovikelloa. Hyvä että oli Liisa kuitenkin kotona.
