Sääasema
Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.
Teksti Maria Haanpää
Ilmastouutisia 30.11.-6.12.
Atlantin valtameren tämänvuotisesta hurrikaanikaudesta tuli yksi havaintohistorian vilkkaimpia, aivan kuten keväällä ennakoitiinkin. Hurrikaanikauden aikana eli kesä-marraskuun kuluessa muodostuu tilastojen mukaan keskimäärin yksitoista trooppista myrskyä tai hirmumyrskyä, jotka nimetään. Tänä vuonna Atlantin trooppisia myrskyjä nimettiin yhdeksäntoista kappaletta. Vuosi 2010 asettuu tällä myrskymäärällä tilastoissa jaetulle kolmannelle sijalle vuosien 1887 ja 1995 kanssa. Vielä suurempi lukumäärä nimettyjä trooppisia myrskyjä on ollut vain vuosina 1933 (21 myrskyä) ja 2005 (28 myrskyä).
Vuoden 2010 myrskyistä kaksitoista voimistui hurrikaaniksi asti. Yhtä monta hurrikaania on havaittu vuonna 1969, ja tätä lukuisampia niiden tiedetään olleen vain vuonna 2005 (15 hurrikaania). Keskimäärin hurrikaaneja muodostuu kuusi kappaletta kaudessa.
Keväiset ennusteet toteutuivat myös Tyynenmeren itälaidalla, missä trooppisten myrskyjen vastaava kausi oli koko 1960-luvulla alkaneen satelliittiavusteisen havaintohistorian hiljaisin.
Sääolot suosivat tänä vuonna myrskynmuodostusta Atlantilla. Säät vaikuttivat myös trooppisten myrskyjen kulkureitteihin siten, että pahimmat myrskytuhot sattuivat Väli-Amerikassa. Tänä vuonna oli erikoista myös se, miten hurrikaani Igor eteni tropiikista pitkälle pohjoiseen, Kanadan koillisrannikolle saakka. Igorista tuli siellä Newfoundlandin ”pahin hurrikaani miesmuistiin”.
Satelliittikuvien perusteella laadittu animaatio havainnollistaa hurrikaanikauden 2010 aikana nimetyt trooppiset myrskyt. Igor alkaa näkyä animaatiossa noin kahden ja puolen minuutin kohdalla, lähellä kuvan oikeaa alakulmaa. Se kulkee ensin jokseenkin länteen, mutta kaartaa lopulta Kanadan suuntaan ja osuu lopuksi Newfoundlandin saareen, joka näkyy kuvan yläreunassa itäisimpänä maa-alueena. Newfoundland sijaitsee jokseenkin samoilla leveysasteilla kuin Ranska.
Vuoden 2010 hurrikaanikaudesta kirjoittivat Reuters, Dr. Jeff Masters’ WunderBlog, Yhdysvaltain NOAA ja NASA Earth Observatory.
Sitten vaihteeksi hyvä uutinen! Metsäkato Amazonin alueella Brasiliassa on ollut ennätyksellisen hidasta viimeisen vuoden aikana. Metsää hävitettiin kaudella 2009-2010 vain noin 6451 neliökilometriä, mikä on 13,6 prosenttia vähemmän kuin edellisen elo-heinäkuun kuluessa. Seuranta aloitettiin vuonna 1988. Sen aikana metsäkato on ollut pahimmillaan vuonna 1995, jolloin metsäala pieneni melkein kolmekymmentä tuhatta neliökilometriä.
Selvitys metsäkadon laajuudesta perustuu sateliittikuviin. Metsäkadoksi on luokiteltu yli 6,25 hehtaarin suuruiset alueet, jotka ovat menettäneet puustonsa kokonaan.
Laidunmaata, joka oli ennen metsää. Kuva on otettu Brasiliassa vuonna 2006. Vuosina 1988-2006 metsäkadon laajuus oli Brasiliassa vuosittain tyypillisesti vähintään viisitoista tuhatta neliökilometriä. (Kuva: Leonardo F. Freitas/Creative Commons)
Brasilian lieventyneestä metsäkadosta uutisoivat muun muassa BBC News, Reuters, Science Insider, The Great Beyond ja Mongabay.com.
Myös maailman ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät muutokset sademäärässä ja sen ajallisessa jakaumassa vaikuttavat trooppisten sademetsien pinta-alaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan metsäkato voisi kiihtyä selvimmin trooppisessa Amerikassa ja etenkin Amazonin alueella, jos maailman keskilämpötila nousisi neljällä asteella esiteolliseen aikaan verrattuna.
Ilmastonmuutos voi myös suosia trooppisia sademetsiä. Joillakin trooppisilla seuduilla sademäärä luultavasti kasvaisi sen verran, että sillä olisi sademetsän kokonaispinta-alaa lisäävä vaikutus – elleivät ihmiset sitten satu käyttämään näitäkin alueita muihin tarpeisiinsa. Ilmastotekijöiden puolesta metsäkato saattaisi olla vähäisintä Aasiassa.
Tämä kostean tropiikin sademetsiä käsittelevä tutkimus julkaistiin Philosophical Transactions of the Royal Society A -lehdessä osana ilmaston lämpenemistä käsittelevää teemanumeroa.
Lehden samassa numerossa julkaistiin myös artikkeli, jossa arvioidaan mihin mennessä maailman keskilämpötila voisi tosiaan nousta nuo neljä celsiusastetta. Artikkelin mukaan maailman keskilämpötilan nousu voi yltää neljään asteeseen jo 2070- tai 2060-luvulla, jos kunnollisia päästörajoituksia ei saada toteutettua.
Ilmaston lämpenemisteemaan liittyviä juttuja julkaisivat Reuters, The Guardian, Climate Progress, Mongabay.com, ABC ja suomalainen CO2-raportti.
