[alkutiedot] Pohdinnat oppikirjojen tarjoamasta maailmankuvasta nousevat keskusteluun tasaisin väliajoin. Vaikka opetussuunnitelmissa ja oppikirjoissa yhteiskunnallinen muutos pyritään ottamaan vakavasti, Tampereen yliopiston tutkijan Eeva Rinteen mukaan vauhti on liian hidas. ”Asiasta on puhuttu ja melko paljon, mutta kuinka on silti mahdollista, että vielä 2000-luvulla ollaan tässä tilanteessa”, Rinne ihmettelee. Rinteen tuore väitöskirja pureutuu sekä nuorten kokemuksiin että oppikirjojen sisältämien diskurssien rakentumiseen 2000-luvun maantiedon, historian ja yhteiskuntaopin kirjojen kautta. Hän tutki myös oppilaiden maailmankuvan rakentumista karttatehtävien, kirjoitelmien ja avoimien keskustelujen avulla. Vaikka tieto, ja siten myös oppikirjojen tarjoama tietoperusta, on aina jollain tapaa latautunutta, oppikirjojen pitäisi pystyä vastaamaan yhä moninaisempiin identiteetteihin niin etnisyyden,
Oppikirjat kaipaavat moninaisempaa maailmankuvaa
Oppikirjojen länsinäkökulma toiseuttaa helposti eri taustoista tulevat opiskelijat ja oppilaat. 2000-luvulla tehdyissä oppikirjoissa on nähtävissä edistystä, mutta edelleen monikulttuurisen näkökulman tavoittamisessa riittää tehtävää.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
