ItsenaisiaNaisia

Tasa-arvotekojen historiaa

Tasa-arvotekojen historiaa

Itsenäisiä naisia – 70 suomalaista esikuvaa

Elina Tuomi



Nuortentietokirja esittelee 70 suomalaista naista.


Itsenäisiä naisia on yksi lukuisista teoksista, jotka ovat ottaneet mallinsa Good Night Stories For Rebel Girls -menestyskirjasta. Ulkoisesti kaava on samanlainen: jokaisella aukeamalla esitellään yksi inspiroiva henkilö, vasen sivu varataan henkilöä kuvaavalle kuvitukselle ja oikea hänestä kertovalle tekstille. 

Kirja etenee käänteisen kronologisesti, nuorimmasta vanhimpaan. Kansien väliin mahtuvat eri alojen osaajat aktivisti-kirjoittaja Laura ­Eklund ­Nhagasta (s. 1996) ja poptähti ­Almasta (s. 1996) runonlaulaja ­Larin ­Paraskeen (1833–1904) ja Diakonissalaitoksen perustaneeseen ­Aurora ­Karamziniin (1808–1902).

Toisin kuin esikuvassaan, Itsenäisiä naisia -kirjan kuvitukset ovat kaikki saman tekijän käsialaa. Opettajana ja kuvittajana toimiva Elina Tuomi vastaa myös teksteistä. Hänen taidoistaan kuvittajana kertoo se, ettei 70 kuvan selaaminen käy yksitoikkoiseksi, vaikka useimmiten ne ovatkin kasvokuvia vailla toimintaa. Tyyli on tunnistettava, mutta siinä on onneksi myös hieman variaatiota. 

Kuvissa näkyy sama positiivisuus kuin teksteissä. Kuvituksissa se on kuitenkin hienovaraisempaa, värien ja sommittelujen taidetta. Teksteissä sen sijaan toistellaan innostuneesti lausahduksia ”esikuva kaikille suomalaisille naisille”, ”inspiroi” ja ”Suomen tunnetuin”.

Nuortenkirjan kohdalla kieli on välillä hankalan kuuloista ja yksityiskohtien tarkkuus tuntuu tarpeettomalta. Sofi Oksanen kutsuu itseään kirjan mukaan ”postkolonialistiseksi kirjoittajaksi, joka kritisoi Neuvostoliiton harjoittamaa imperialistista valloituspolitiikkaa”. Geenitutkija Leena Peltonen-Palotien kohdalla kerrotaan, missä tieteellisissä julkaisuissa hänen artikkeleitaan aikanaan julkaistiin. Syntymäkaupungit ja opiskelupaikat käydään läpi Wikipedian muodollisuudella.

Mutta kirjalle on tilausta. Se ei kerro huimaavia tarinoita, kuten Good Night Stories for Rebel Girls, mutta se esittelee joukon ihmisiä, jotka ovat usein jääneet sukupuolipoikkeamiksi historiankirjoissa. 

Sukupuolen suhteen kirjassa on ilahduttavaa sekin, että se huomioi transnaiset ja että mukana on myös suku­puoleton henkilö, Setan puheenjohtaja Viima Lampinen. Tasa-arvotyön historia ja sen muutokset käyvät myös ilmi: valkoisten porvarinaisten koulutus- ja kirjoitustyö ovat antaneet tilaa esimerkiksi rodullistettujen aktivistien ulostuloille.

Vallankumouksellisimman ideansa kirja sisältää joka tapauksessa Edith Södergranin sanoissa: 

”En minä ole nainen. Olen neutri.
Olen lapsi, hovipoika ja rohkea päätös,
olen naurava häive helakanpunaista aurinkoa…”

Elina Tuomi

Itsenäisiä naisia – 70 suomalaista esikuvaa

S&S 2018, 154 s.

 

Kommentoi Facebookissa