Kulttuuriseinä on Voiman verkkolehden tarjoama vapaa kulttuurikritiikkien julkaisupaikka. Sivulla julkaistaan pääasiassa muuta kuin Voiman toimituksellista materiaalia. Seinällä voi julkaista myös omia, aiemmin muualla julkaistuja kirjoituksia. Kulttuuriseinän päätavoitteena on saada huomiota teoksille, jotka muuten saattaisivat jäädä mediakatveeseen.

Voit julkaista Kulttuuriseinällä oman arviosi itseäsi elähdyttäneestä elokuvasta, teatteriesityksestä, konsertista, äänitallenteesta, kirjasta tai muusta kulttuuriteoksesta klikkaamalla tästä.

Peppi toisessa maailmansodassa

Peppi toisessa maailmansodassa

Sotapäiväkirjat 1939–1945

Astrid Lindgren, WSOY 2016

☆☆☆☆




 

Astrid Lindgren (1907–2002) tunnetaan kautta maailman hauskoista ja elämänviisaista lastenkirjoistaan. Vuonna 1939 hän oli 32-vuotias sihteerikoulutuksen saanut kotiäiti, jolla tuskin oli aavistustakaan tulevasta kirjailijamenestyksestään. Hänen nyt julkaistussa tuon ajan päiväkirjoissaan hän keskittyi enimmäkseen sotatapahtumien ja tukholmalaisen keskiluokkaisen lapsiperheen turvallisen arjen kuvauksiin. Niissä sivutaan myös samaan aikaan oraalla ollut kirjailijauran alkua ja esimerkiksi ensimmäisen Peppi Pitkätossu -käsikirjoituksen valmistumista.

 

Lehtien ja muiden julkisten lähteiden rinnalla Lindgrenille aukesi myös yksityisempi näkökulma sodan kärsimyksiin hänen päädyttyään työskentelemään Ruotsin tiedustelupalvelun kirjesensuurissa. Päiväkirjassaan hän siteeraa paljon näitä koskettavia kirjeitä, joissa monet sodan tai Saksan rotupolitiikan jalkoihin jääneet purkavat tuntojaan Ruotsissa asuville sukulaisilleen ja tuttavilleen.

 

Lindgrenin tyyli on jo tässä vaihessa yhtäaikaa analyyttinen, pisteliään terävä sekä elämän tragedioiden ja mittakaavakysymysten äärellä oivaltavasti pysähtyvä. Hänellä on myös tarkka silmää globaalitapahtumien kehittymisen ennustamiseen sekä poliitikkojen luotettavuuden ja jopa median kriittiseen arviointiin. Kirjasta saa myös kiinnostavan kuvan siitä, mitä Ruotsissa ajateltiin sodan aikaan muiden pohjoismaiden tilanteista – ei vähiten Suomen tukalasta tasapainoilusta natsi-Saksan ja Venäjän intressipiirein välissä. Lindgrenillä itsellään ei ollut mitään ymmärrystä Hitlerin politiikka kohtaan, mutta hän kantoi samalla ennakoivaa huolta Stalinin Neuvostoliiton pohjimmaisista pyrkimyksistä.

 

Päiväkirjasta välittyy myös se Lindgrenin syvä oikeudentunto, joka näkyi myöhemmin paitsi hänen kirjallisessa tuotannossaan, myös muussa aktiivisuudessaan esimerkiksi ympäristöä, tuotantoleläinten kohtelua, lastensuojelua, naispappeutta ja maahanmuuttajien asemaa koskevissa kysymyksissä.

 

Hienosti suomeksi toimitettuun kirjaan on liitetty Lindgreniä kokoamia lehtileikkeitä ja perhevalokuvia. Mukana on myös Lindgrenin Bonnier-yhtiölle lähettämän Peppi Pitkätossun käsikirjoituksen hilpeä saatekirje, jossa hän kertoo luottavansa siihen, ettei kustantamo lähetä hänen peräänsä lastensuojelua. Kustantamon lähettämää hylkäävää vastauskirjettä lienee jossain kadutun paljonkin. Tähän mennessä maailmalla on myyty liki 150 miljoonaa Lindgrenin kirjaa.