tm_koko_cmyk_tekstilla_varitys2CMYK

Parempi viihde, parempi maailma

Kuvat Ninni Kairisalo

Mies, avaa maailmankuvaasi populaarikulttuurin avulla.

Miehille markkinoidaan edelleen lähinnä miesten miehille tekemää kirjallisuutta, elokuvia ja muuta populaarikulttuuria. Ne myös myyvät.

Selma Vilhusen Tyttö nimeltä Varpu ja nuorten tyttöjen keppihevosharrastuksesta kertova Hobbyhorse Revolution ovat virkistäviä ja menestyneitä poikkeuksia Suomen miesvoittoisella elokuvakentällä. Elokuva- ja teatterialalla pitäisi entistä enemmän haastaa vallitsevia käsityksiä ja miettiä, millaisia rooleja eri sukupuolille kirjoitetaan.

Pitäisi ainakin pystyä huomattavasti parempaan kuin suositussa suomalaisessa komediassa Luokkakokous, joka perustuu lähes täysin homo­sosiaalisen äijäporukan keskinäisille miehuuskokeille ja seksistiselle ”huumorille”. Eräässä kohtauksessa sammunut ihminen raiskataan, ja sen on tarkoitus olla hauskaa. Ei tarvitse ihmetellä seksuaalisen väkivallan vähättelyä, kun katsojamenestykseksi nousseessa elokuvassa raiskaus tuodaan esille harmittomana vitsinä.

Toimittaja Maria Pettersson kirjoitti Ylen kolumnissaan vuonna 2016, että mies, joka ei lue naisten kirjoittamia kirjoja, on sivistymätön. Kirjojen avulla voi haastaa omaa ajatteluaan ja asenteitaan. Noin kaksi kolmasosaa suomalaismiehistä ei lue naisten kirjoittamia kirjoja. Syy ei voi olla mieskirjailijoiden ylivertaisuus.

Suomessa on julkaistu hyllykaupalla naisten kirjoittamia kirjoja Minna Canthista ja Tove Janssonista Märta Tikkaseen ja Maria Turtschaninoffiin. Seuraavana isänpäivänä toivon näkeväni kirjakauppojen ja kustantamojen mainoksissa muutakin kuin miesten miehille kirjoittamia kirjoja. Isänpäivän kirjatarjonnan kapeudesta yritettiin viime vuonna viritellä Twitterissä keskustelua #isänpäiväkirjat-tunnisteen alla, mutta tulos jäi valjuksi.

Omaa miehistä kuplaansa kannattaa haastaa myös sosiaalisen median, blogien ja podcastien avulla. Esimerkiksi Mia Haglundin ja Taija Roihan Omaa luokkaa -podcastia kuuntelemalla selviää, miksi miehet ovat väsyttäviä. Samalla saa paljon hyviä lukuvinkkejä.

Blogosfäärin antimista suosittelen Minja Koskelan yhteiskunnan ja populaarikulttuurin ilmiöitä käsittelevää Bluestocking-blogia.

Kulttuurinen ja hegemoninen maskuliinisuus on varsin usein myös valkoista maskuliinisuutta. Korostetut maskuliiniset stereotypiat ovat aina olleet osa rasistisia liikkeitä. Yhdysvalloista lähtöisin olevalla Men’s Right Activism (MRA) -liikkeellä on vahva rasistinen pohja. Sama näkyy myös Suomessa miesasiamiesten, lautanatsien ja ”naisrauhaa” puolustavien katupartioiden keskuudessa.

Rodullistetut naiset, homoseksuaalit ja transihmiset ovat siten vielä toiseutetummassa asemassa kuin valkoihoiset. Suomessa toiseutetussa asemassa ovat maahanmuuttajien ja muiden ­etnisten vähemmistöjen lisäksi myös Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa saamelaiset. Suomalaisten keskuudessa heidät nähdään usein vain eksoottisina turistivetonauloina ja sketsihahmoina, joiden oikeuksia vastustetaan usein rasistisia piirteitä saavilla lausunnoilla. Tästä voi lukea Veli-Pekka Lehtolan vuonna 2015 julkaisemasta Saamelaiskiista-kirjasta.

Pohjoismaissa saamelaisiin kohdistettuun väkivaltaiseen ja rasistiseen assimilaatiopolitiikkaan ja sen seurauk­siin voi perehtyä myös katsomalla vuonna 2017 julkaistun ruotsalaisen Saamelaisveri-elokuvan.

Koko Hubaran vuonna 2015 perustama Ruskeat Tytöt -blogi on muutaman vuoden aikana kehittynyt mediaksi. Hubara on julkaissut blogiteksteihinsä pohjaavan kirjan, joka on avartavaa ja suositeltavaa luettavaa kaikille valkoisille suomalaisille, erityisesti miehille. Kirja kertoo ruskean tytön arjesta valkoisessa Suomessa.

Renaz Ebrahimin luotsaamassa Radio Helsingin ohjelmassa Random Life on käsitelty muun muassa suomiräpissä laajalti esiintyvää seksismiä. Radio-ohjelmista kannattaa ottaa seurantaan myös Susani Mahaduran ja Yagmur Özberkanin Yle Puheella lähetettävä Mahadura & Özberkan, jossa keskustellaan yhteiskunnallisista aiheista maahanmuutosta translakiin.

Hegemonisen maskuliinisuuden tavoittelu tuottaa yhteiskuntaan väkivaltaa, seksuaalista häirintää ja henkistä pahoinvointia. Miehet ovat yliedustettuina rikostilastoissa ja itsemurhatilastoissa. Syrjäytynyt ihminen on useimmiten mies. Miehet myös hakevat edelleen naisia vähemmän tukea mielenterveysongelmiinsa.

Seksuaalinen häirintä, transfobia, homofobia ja rasismi ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, joihin pitää puuttua kaikilla eri tasoilla. Tällä hetkellä käynnissä oleva julkinen keskustelu suostumuksellisesta seksistä olisi hyvin toisenlainen, jos miehiä olisi lapsesta saakka opetettu kunnioittamaan muiden ihmisten henkilökohtaisia rajoja.

Kasvatuksessa tulee hyödyntää sukupuolisensitiivisen pedagogiikan lisäksi Suomessa tarjolla olevaa rikasta populaarikulttuuria. Populaarikulttuuria voi käyttää myös yksilötasolla avartamaan maailmankuvaa.

Jokaisen on hyvä muistuttaa ­itseään siitä, että joskus on paikallaan olla vain hiljaa ja kuunnella, mitä muilla ihmisillä on sanottavaa.

Kirjoitus on osa 3/3 Toksinen maskuliinisuus -sarjaa.

Kommentoi Facebookissa
Lahen Luomu ja Luonto 2018
Helsinki liikkuu