Palavien lähiöiden kurjuudesta räppäävät artistit ajatellaan helposti alaluokan tulkeiksi.
Kansalaisia osallistetaan nyt niin ilmastotalkoisiin kuin kaupunkisuunnitteluun, ja lopputuloksena on ennalta-arvattavaa epäpoliittista höttöä.
Ilmastopolitiikkaa ei Suomessa koeta seksikkääksi. Siitä puhutaan teknokraattisesti ikään kuin ilmastonmuutos ei muuttaisi kaikkea. Elämän massatuhonta tuntuu olevan kaukana tuolla jossakin.
Miehet naisistuvat ja muuttuvat soijapojiksi, valittavat miesasiamiehet.
Veikasta on tullut julkkis, kun taas Pontus elää mediassa suurmiesten sidekickinä.
Yhteiskunnallista toimintaa ei voi jättää yksilötasolle. Tämä on tiedossa. Silti tuijotamme jatkuvasti omia kulutuspäätöksiämme ja koemme syyllisyyttä, ikään kuin kaikki olisi kiinni meistä yksilöinä.
Toisen kauden ensimmäisessä jaksossa podcast palaa kämäisille juurilleen.
Deadpan-huumoria ja monimutkaisia käänteitä internetin tunneleissa. Veikkaa vaivaa mielenosoitusten järjestämisen helvetillisyys.
Tämä jakso tuntuu hyvältä, kuin olisi Turussa. Pontusta silti ahdistaa call-out-kulttuuri, mutta se ei ole feminismin syytä. Veikkaa vaivaa väkinäinen vaalianalyysi.
Ensimmäisen kauden päätösjaksossa ennustetaan muun muassa feminismin, työn ja politiikan tulevaisuutta.
Veikka ja Pontus miettivät, miten politiikkaa ei tehdä pelkästään väkijoukoilla, vaan myös törkeillä avauksilla, joista esimerkkinä käsitellään alpakoiden synkkää valhetta.
Veikka ja Pontus kysyvät mitä media haluaa meiltä ja mitä me haluamme medialta.
Mikä meitä vaivaa? -podcastin extra-jaksossa keskustellaan siitä, miten kaikilla pitäisi olla kaikkea yhdessä vierailevan Johannes Ekholmin kanssa.
Veikka ja Pontus saavat vieraakseen Johannes Ekholmin, joka boikotoi Göteborgin kirjamessuja paikan päällä ja inspiroitui natseihin kohdistetuista vastatoimista.
Pontusta vaivaavat hänen omat feminismipuheensa, Veikkaa taas presidenttikampanjan leijonanmetsästys.
Pontus on sekoittanut päänsä Rakkautta & Anarkiaa -elokuvilla, Veikka lukemalla Hesaria yöllä. Kaikkea hyvää kehutaan poikkeuksellisessa rakentavuuspuuskassa, kritiikkiä arvostellaan ja samppanja virtaa.
