Kapitalismi – tarinoita pääomasta
Elina Kilkku & Raisa Omaheimo
Teatteri Jurkka
Kuinka käsitellä sitä, mistä ei saa otetta? Kuinka kuvata sitä, mitä ei pysty kuvallistamaan? Raisa Omaheimon ja Elina Kilkun Kapitalismi – tarinoita pääomasta Teatteri Jurkassa tarttuu, no, kapitalismia sarvista.
Kapitalismi on kaikki yhteiskunnan tasot ja rakenteet läpäisevä toimintamalli ja ideologia. Se sitoo meidät kaikki yhteen ja määrittää yhteiskunnan toimintaa niin valtioiden kuin yksilöidenkin tasolla. Aihe on melko laaja yhdessä teatteriesityksessä käsiteltäväksi. Kapitalismissa teemaa lähestytään konkretian ja heijastumien kautta – eli osoitetaan se miten kapitalismi näkyy ihmisen elämässä.
Kapitalismi-esitys on temaattista jatkoa Omaheimo-Kilkku-kaksikon edellisille teoksille.
Vuonna 2016 ensi-iltaan tullut Läski käsitteli suhdetta kehoon. Omaheimon omiin kokemuksiin perustunut monologiesitys kuvasi ja kartoitti sitä, kuinka (kapitalistinen) yhteiskunta asettaa tarkat rajat sille, miltä meidän tulee näyttää ja kuinka keho tulisi nähdä tuottavana yksikkönä. Vuonna 2018 ensi-iltaan tullut Häiriö puolestaan käsitteli mielenterveyden häiriöitä ja niihin liittyviä tabuja ja stigmoja sekä sitä, kuinka häiriö heikentää yksilön tuottavuutta ja näin häiritsee kapitalismia.
Muodoltaan esitys noudattelee kabareeta
Kaksikko teki edellisissä esityksissään näkyväksi sen, kuinka menestysteologian ja ikuisen kasvun tavoittelun edessä ihmiset jauhautuvat järjestelmän jalkoihin. Vaikka teoksissa oli vahvana pohjavireenä kapitalismin kritiikki, oli niiden fokus kuitenkin oireissa. Kolmannessa yhteisteoksessa huomio on kiinnittynyt oireiden sijaan itse taudinaiheuttajaan.
Esitys rakentuu käsikirjoituksesta yhdessä vastaavien Omaheimon ja Kilkun välisen keskustelun varaan. Lavalla Henna Tanskanen ja Jenni Kitti heittäytyvät kaksikon rooliin ja pyrkii keskusteluissaan koko esityksen ajan hahmottamaan, mitä kapitalismi yleensäkään on – siis talousteorian lisäksi. Aiheena kapitalismi on vaikeasti lähestyttävä: se muistuttaa lähinnä rantapallon kokoista liukasta saippuaa. Esityksessä kapitalismia hahmotetaan konkretian kautta tarkastelemalla ihmisten käytöstä. Hahmoton monoliitti saa vähitellen muotoa ja liukkaaseen saippuaan ilmestyy tarttumakohtia.
Kapitalismin pinta on tunnetusti kiiltävä, se sykkii mainosvalojen tahdissa ja sen spektaakkeli on keskeytyksetön. Tämän toisintaminen teatterin lavalla olisi käytännössä tuomittu epäonnistumaan. Edes Kansallisteatterin lavalle rakennettu show ei kykenisi tekemään sille kunniaa. Esitys luottaakin katsojien mielikuvitukseen ja siihen, että he tuntevat kapitalismin kuvaston jo valmiiksi.
Monilahjakkaan Tomi Flycktin ääni- ja videosuunnittelu sekä yhdessä Jurkan oman Saku Kaukiaisen kanssa toteutettu valosuunnittelu tekevät nokkelin keinoin pienestä Jurkasta paikoin suuren areenan ja paljastavat sen, miten spektaakkelien estetiikka on rakennettu simppeleiden efektien varaan. Paula Koivusen lavastus ja pukusuunnittelu ovat tarkkuudessa, yksinkertaisuudessa ja humoristisuudessa kauniissa linjassa esiintyjien riemukkaan ulosannin kanssa.
Kapitalismi kieltäytyykin toistuvasti lähtemästä mukaan kapitalismin leikkiin. Se ei suostu käymään keskustelua kapitalismin keinoin, vaan kurkistelee kiiltävän pinnan taakse. Muodoltaan esitys noudattelee kabareeta. Tyylilajiin sopivasti esitys rakentuu numeroista, joissa hahmotetaan teemaan liittyviä kysymyksiä. Keskustelujen lomassa katosta saattaa laskeutua ikoninen My Little Pony tai katsotaan valkokankaalta Suomenlinnan lautalla kuvattu Titanic-mukaelma.
Esitys ei anna vastausta siihen, mitä kapitalismin tilalle (miten voisikaan, onhan kapitalismin perkele tuhonnut mielikuvituksemme), mutta sen seuraaminen on ihanaa. Ehkä vastavoima ja vastarinta saavatkin voimansa juuri ihmisistä, heidän energiasta ja uteliaisuudesta ja mahdollisuudesta kokoontua myös pienen ja luonnosmaisen äärelle.
Elina Kilkku & Raisa Omaheimo: Kapitalismi – tarinoita pääomasta. Teatteri Jurkassa 10.12.saakka
