Matilda Aaltonen

Työskentelin tanssijana loka-marraskuussa 2022 ensi-iltansa saaneessa Veli Lehtovaaran koreografioimassa esityksessä Nimeämätön luonto | Osat I – III. Teos käsitteli luontosuhteemme ruumiillisuutta sekä tanssin, paikan ja kuvan ekologista poetiikkaa. Kolmiosaisen teoksen jokainen osa tapahtui eri paikassa: ensimmäinen osa Kruunuvuorenrannan vanhassa öljysäiliössä, toinen esitystaiteen näyttämöllä ja kolmas ostoskeskuksessa. Tässä tekstissä keskityn teoksen ensimmäiseen osaan ja kysyn, mitä […]

Lue lisää… from Tanssivan ruumiin ja ympäristökriisin välienselvittely

Elämmekö ihmisen jälkeisen taiteen aikaa? Kyllä, väitän näin. Tai ainakin meitä on jo iso joukko taiteilijoita, joilla posthumanistiset, eli ihmiskeskeisyyden jälkeiset teoriat ovat juurtuneet osaksi taiteellista ajattelua ja joita ihmiskeskeiset tematiikat tai työtavat eivät enää kiinnosta. Yhä enemmän tehdään teoksia, joissa ihmisen paikka ei ole hallita ja käyttää muuta luontoa häikäilemättömästi omiin tarkoituksiinsa, vaan muut […]

Lue lisää… from Taide lajienvälisenä kohtaamispaikkana – näkökulmia meistä eläimistä ja esittämisestä