Nälkälakko-blogi: Ensimmäinen päivä

Tämä blogi on nälkälakkolaisten itse kirjoittama päiväkirja siitä, mitä Kansalaistorilla tapahtuu ja miksi.

Miksi juuri nälkälakko?

Me näemme, mitä ympärillämme tapahtuu ja vaadimme sanojen sijaan tekoja. Nykyinen hallitus on toiminut koronakriisin suhteen vakuuttavasti: se on tukeutunut asiantuntijatietoon ja toiminut tilanteen vaatimalla ripeydellä ja vakavuudella. Samaa ei voida valitettavasti sanoa ilmastotoimista. Itse asiassa tämän hallituksen aikana ilmaston ja ympäristön kannalta jotkin asiat ovat menneet taaksepäin. Esimerkiksi valtionyhtiö Fortumista on tullut yksi Euroopan pahimmista ilmansaasteiden ja hiilipäästöjen tuottajista. Meille hallituksen toiminta näyttäytyy ristiriitaisena, koska puheiden tasolla ilmastotoimien kiireellinen tarpeellisuus vaikuttaa olevan hallitukselle tärkeää, mutta tekoja emme ole nähneet.

Koska ilmastokriiisi syvenee jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla, emme voi antaa asian odottaa.

Me emme voi odottaa, sillä ilmastotiede on tuottanut todella rajuja arvioita siitä, kuinka aika käy vähiin. Osa johtavista ilmastotutkijoista on huolissaan siitä, että olemme saattaneet jo aloittaa itseään vahvistavan kierteen, ylittäneet keikahduspisteen, jossa maapallon tärkeät hiilinielut heikkenevät ja vahvistavat toistensa heikkenemistä. Haluamme tehdä selväksi, että ilmastokriisi on täällä emmekä voi vain seurata sivusta, kun tilanne pahenee.

Syyskuussa 2019 Elokapinan aktiivit estivät hetken aikaa luksusristeilijää lähtemästä satamasta.
”Vaadimme Helsinkiä julistamaan ilmastohätätilan ja lopettamaan luksusristeilijöiden hyysäämisen helsinkiläisten puhtaan ympäristön kustannuksella”, aktivistit perustelivat.

Teemme väkivallatonta suoraa toimintaa koska emme voi odottaa ja vain seurata sivusta.

Kansalaistottelemattomuudessa on kysymys siitä, että jotain yhteiskunnallista toimintaa — tai toiminnan puutetta, kuten tässä tapauksessa — halutaan protestoida asettamalla oma keho suoraan protestin osaksi. Siihen liittyy epämukavuutta ja tarkoitus onkin viestiä yhteiskunnallisen ongelman äärimmäisestä epämukavuudesta.

Vaikka toimintatapa on henkilökohtainen, sen ytimessä on päättäjiin kohdistuva muutoksen paine. Paine syntyy tässä tapauksessa jaetun inhimillisen tarpeen eli ravinnon saamisen tietoisesta ja vapaaehtoisesta täyttämättömyydestä. Kansalaisten asettuminen keholliseen epämukavuuteen näin radikaalisti viestii myös päättäjille, miten tärkeä asia on ja toisaalta osoittaa että me olemme varsin tietoisia siitä, että päättäjät eivät tee tarvittavia toimia.

Protestillamme on hallitukselle vaatimus. Haluamme, että Suomi vähentää hiilipäästöjä 20 prosenttia vuoden 2021 aikana ja 20 prosenttia jokaisena vuotena sen jälkeen ja että hallitus sitoutuu tavoitteeseen ja osoittaa konkreettisesti, kuinka se saavutetaan. Aikataulu liittyy Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteeseen mukautettuna globaaleihin päästökiintiöihin.

Uskomme, että juuri tämä hallitus pystyy tekemään radikaalien ilmastotoimien vaatimia päätöksiä. Tai kääntäen jos ei tämä hallitus, mikä sitten?

Protestimme paine välittyy toki myös laajemmin yhteiskuntaan. Se herättää monenlaisia tunteita jo siksi, että jokainen ymmärtää omassa kehossaan, millainen teko syömättä jättäminen on. Mitä me sitten haluaisimme sinun ajattelevan meistä? Toivomme, että ymmärrät, että toimintamme paine kohdistuu ensisijaisesti päättäjiin. Ilmastokriisin ratkaisut ovat yhteiskunnallisella tasolla eivätkä vain yksilötasolla. Nälkälakko on poliittista toimintaa. Toisaalta toivomme, että inhimillisyytemme puhuttelee toimimaan ilmaston ja ympäristön puolesta ja ehkä huomaamaan, että ihmisyys voi olla myös aktiivista vastuunottoa yhteiskunnan tilasta. Toivomme myös, että huomaat, että ilmastoahdistus voi liittyä myös sanojen ja tiedon ja tekojen väliseen ristiriitaan ja sitä voi helpottaa toimimalla itse ristiriidan vähentämiseksi.

Silmien ja korvien sulkeminen ahdistavilta uutisilta on inhimillistä ja ymmärrettävää. Jotkut voivat myös suojella itseään ahdistukselta kieltämällä koko ongelman olemassa olo. Ongelman kieltäminen ei kuitenkaan ongelmaa poista ja olisikin parempi keksiä keinoja kohdata ongelmat yhdessä. Tätä käsiteltiin myös Denial-vastaminoksessa.

Kansalaistottelemattomuuteen tai väkivallattomaan suoraan toimintaan kytkeytyy lukemattomia erilaisia toimintatapoja liikenteen pysäyttämisestä performansseihin.

Nälkälakko ei suinkaan ole ainoa tapa tehdä suoraa poliittista toimintaa kadulla. Valitsimme kuitenkin nälkälakon menetelmäksi, koska se tuntui arvojemme mukaiselta, riittävän radikaalilta välittämään tarvittavan viestin ja koronakriisin puitteissa mahdolliselta toteuttaa.

Kannustamme muihinkin tekoihin ja iloitsemme ilmaston ja ympäristön puolesta tapahtuvan toiminnan moninaisuudesta!

Nälkälakko-blogissa seurataan Elokapinan nälkälakon etenemistä ja avataan vaatimusten taustalla olevia havaintoja sekä tutkimuksia. Nälkälakkolaiset ovat tavattavissa Helsingin Kansalaistorilla.

  • 10.8.2020