Teksti Häirikkö

Taidevalokuvaaja David LaChapelle on nyt ohjannut vastamainosvideon, joka on ehkä sittenkin mainos.

On hieman vaikea päättää onko David LaChapellen The Exorsocks –videossa kyse tuotantovälineiden haltuunotosta vai sittenkin kilarista mainoksesta.

Ruotsalaisfirma Happy Socks antoi taiteilija David LaChapellelle kasan rahaa ja täysin vapaat kädet ohjata video, jossa heidän sukkansa näkyvät. Lopputuloksena on kymmenminuuttinen videopläjäys, jonka veroista ei ole ihan heti tullut vastaan.

Nyt on tulossa huono päivä, vaikka välillä meno onkin hilpeää.

Happy Socksin rahoilla tekemänsä videon LaChapelle omisti kuluttamiskriittiselle aktivisti/performanssitaiteilija Reverend Billylle. Videon julkaisun yhteydessä medialle lähetetty ja taiteilijan kotisivuilta löytyvä tiedote koostuu yksinomaan sitaateista Reverend Billyn saarnoista. Tiedotteen otsikko kuuluu: ”Eternal Happiness Comes With Your Next Purchase and Again With Your Purchase After That” (Ikuinen onni tulee seuraavasta ostoksestasi ja uudelleen sitä seuraavasta ostoksestasi).

The Exorsocksissa onnettoman prostituoidun tarinaa siivittää John Byrnen koreografia ja totaalisen sekopäiset välimainokset. Vaikka sukkabrändi videolla vilahteleekin, niin on tätä hieman vaikea määritellä mainokseksi. Toisaalta, LaChapelle julkaisi videon kanssa samaan aikaan myös yhdeksän Happy Socksille ottamaansa valokuvaa. Nuo kuvat ovat tunnistettavaa LaChapelle-tyyliä ja silti selkeästi mainoksia.

Ehkä tämäkin kuva on hieman The Exorsocks -videota mainosmaisempi, mutta ei nyt ihan standarditavaraa tämäkään. Kuva sarjasta Happy, 2013.

Supertähtien ja huippumallien kuvaajana tunnettu LaChapell on tuottanut taidekuvien ohella ikimuistoisia mainoskampanjoita ja musiikkivideoita, jotka kaikki ovat hänelle tunnusomaisen hyperrealistisia ja korostetun esteettisiä. Töihinsä hän on sisällyttänyt vuosien mittaan reippaasti yhteiskunnallista kommentaaria.

Lil’ Kim on tullut tunnetuksi musiikkinsa ohella dramaattisesta, paljastavasta sekä luksuksen kyllästämästä pukeutumisestaan. LaChapellen kuva Lil’ Kimistä vuodelta 2000 yhdistää nämä kaikki yhteen hetkeen. Olisi melko rohkeata kuvailla tätä kuvaa pelkästään Louis Vuittonia ja bling-bling-elämää ylistäväksi.

Michael Jacksonin kuvaaminen Jeesuksena oli monin tavoin visionääristä (LaChapelle, 2009, sarjasta The Beatification). Molemmat tapettiin syntiemme tähdet, toinen ristillä ja toinen mediassa.

Vaikka The Exorsocks ei sisältönsä puolesta sukkia suoranaisesti mainostakaan, LaChapellen vannoutuneet fanit todennäköisesti tulkitsevat Happy Socksin roolin kuitenkin mahdollistajaksi, ei kritiikin kohteeksi. Onko kritiikki siis mahdotonta?

LaChapellen Happy Socks -teokset palauttavat mieleen pohdinnan siitä, voiko mainos olla taidetta tai taide mainostaa (voi ja voi, mutta varauksin). Rajanveto on kaikkea muuta kuin helppoa.

Video myös palautti mieleen ranskalaisen 99 frangia -elokuvan loppuhuipennuksen, jossa mainosmies Octave Parango tekee mainosspotista parodian, joka kaikkensa yritettyään ei kuitenkaan välttämättä toimi toivotulla tavalla. Katsokaa oheinen video kuitenkin ainoastaan mikäli olette nähneet kyseisen elokuvan. Se on spoileri (ja te, ketkä ette elokuvaa ole nähneet tai kirjaa lukeneet, niin hävetkää ja nyt toimiin).

Se, että LaChapelle on päätynyt taiteilijan urallaan tilanteeseen, jossa hänen tekemien taideteosten ja mainosten välinen raja on häilyvä ei sikäli ole yllättävää – hänen valokuvaajan uransa ensimmäisen virallisen keikan tilasi Andy Warhol.

Teos I Buy Big Car For Shopping, 2002, sarjasta All U Can Eat.