Voima 20 vuotta sitten
Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.
Ihmiskunta alkoi kehittyä 300 000 vuotta sitten. Metsästäjä-keräilijöiden organisoitumattomia heimoja on paheksuttu tyhminä luolaihmisinä siitä huolimatta, että jotkut antropologit ja historioitsijat, kuten Yuval Noah Harari, ovat huomauttaneet, että metsästäjä-keräilijät saattoivat olla hyvinkin onnellista porukkaa.
Kun ihmiskunta vasta äsken, 10 000 vuotta sitten, keksi niin kutsutusti laskeutua puusta ja ryhtyä viljelemään maata, ravinto muuttui kehnommaksi. Sairaudet lisääntyivät, kun ruokavalio alkoi perustua viljaan. Ihmiset aitasivat peltojaan, ja monet erikoistuivat tuottamaan vain jotain tiettyä asiaa. Jotta kaikki saisivat kaikkea, tarvittiin vaihdannan välineitä: oravannahkoja, velkakirjoja, kultaa ja rahaa. Hupsista vaan, syntyi kapitalismi.
Metsästyksen ja keräilyn kulttuurista luopumisesta ei ehtinyt kulua kuin vaivaiset 9 980 vuotta, kun ilmestyi Voima 6/2000. Otsikolla Imperiumin vastaisku Anton Monti kirjoitti yhdysvaltalaisesta filosofista Michael Hardtista, Hardtin ja Antonio Negrin kirjasta Empire ja Hardtin Suomen-vierailusta.
HARDT HAAVEILI GLOGALISOITUNEESTA maailmasta, jossa kansallisvaltiot olivat muuttuneet vähemmän merkityksellisiksi. Yhdysvallat oli etuoikeutetussa asemassa, mutta ei maailmanvaltias. Hardt kannatti vahvasti globalisaation nopeuttamista, koska muuten maailma kehittyisi väärällä tavalla imperialistiseksi. Tie uuteen maailmanjärjestykseen, jossa imperiumin voisi purkaa, meni tähän tyyliin:
”Työläinen halusi murtaa hänelle osoitetut yhteiskunnalliset paikat, nainen halusi samaa palkkaa kuin mies, musta työläinen halusi samat oikeudet kuin valkoinen. Nämä vaatimukset eivät enää sopineet kaiken kattavien ideologioiden viitekehyksiin.
Kapitalistinen vastaus oli perinteisen työväestön hävittäminen, työmarkkinoiden paloittelu, erityisryhmien ja joustavuuden korostuminen ja globalisaatio.”
Anton Monti tulkitsi näin:
”Uuden työn muodot imperiumissa ovat
- informatisoitu teollisuus,
- palvelusektori, jonka töiden tulokset ovat aineettomia hyödykkeitä, ja
- affektiivinen työ, esimerkiksi hoivatyö tai terveyspalvelut.”
ERIARVOISUUS ON UHKA. ”Meidän on rakennettava uusi globalisaatio, joka kuroisi umpeen köyhyyden ja rikkauden, vallan ja vallattomuuden välisen kuilun”, Hardt sanoi.
Jotta imperiumi ei toteutuisi väärällä tavalla ”osoittaen ihmisille heidän paikkaansa”, eli jotta kapitalistinen imperiumi ei kahlitsisi ihmisiä, vaatimuksena oli vapaa liikkuvuus. Tämä ei kuitenkaan vapaassa maailmassa riittäisi.
”Toinen vaatimus on kansalaispalkka ja kolmas on oikeus tuotantovälineiden ja kommunikaation haltuunottoon.”
Toivottavasti Hardtin visiot käyvät joskus toteen.
Nyt, 22 vuotta tämän jutun ilmestymisen jälkeen, nimenomaan ”kommunikaation” eli informaation ja datan keräämisen ja levittämisen bisnekset tarjoavat muutamille harvoille maailman hallitsemisen avaimet.