Voima 20 vuotta sitten
Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.
Suunnilleen 500 miljoonaa vuotta maapallolla oli käynnissä kuumia prosesseja: mannerlaatat törmäilivät toisiinsa nostaen maa-ainesta ryppyyn pallon pinnalle. Näitä törmäysten aiheuttamia kasoja kutsutaan vuoristoiksi. Keski-Aasian Altai, “kultaiset vuoret”, syntyivät tällaisessa rytäkässä. Altai synnyttää elämää kauas alueille, joilla ei vuoristosta tiedetä mitään: sieltä lirisee puroja, joista myöhemmin kasvaa mahtava joki nimeltään Ob.
Kun Altai oli valmis ja muutamat sadat miljoonat vuodet menneet kuin siivillä, ilmestyi Voima 4/2000. Sen kannessa ja kuvaliitteenä oli Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion reportaasi Seitsemän laulua tundralta. Tekijäpari oli juuri saanut valmiiksi samannimisen näytelmäelokuvan. Lapsuin kuvat ja Lehmuskallion teksti kertoivat nenetsien kansasta, joka elää Obin suistossa Jamalin niemimaalla. He kasvattavat poroja ja kalastavat. Pari oli matkustanut Obinlahden itärannalle Nydan kylään.
Lehmuskallio kirjoitti alueen neuvostoliittolaisesta historiasta: ”Paikalla oli Stalinin aikana naisprikaati. He olivat kansanvihollisia. Anastasia Lapsui kertoi, että hänen perheensä kota sijaitsi aivan leirin naapurina, vain vähäinen joki erotti leirit toisistaan. Kumpikin leiri kalasti omana yksikkönään, täytti suunnitelmaa. Suunnitelman täyttäminen oli velvollisuus sekä nenetseille että kansanvihollisille. Kanssakäyminen leirien välillä oli olematonta. Nenetsit pelkäsivät leiriläisiä.”
Tammikuussa 2023 Lapsui ja Lehmuskallio julkaisivat kirjan Jäähyväiset tundralle – Siperian nenetsien matkassa (SKS). Siihen he kokosivat vuosikymmenten takaa huikeita kuvia ja tarinoita nenetsien arjesta ja šamanistista rituaaleista. Kirjan esipuheessa toimittaja Kirsikka Moring kirjoittaa runollisen väkevästi nenetsien tulevaisuudesta.
”Jamal on nenetsien kieltä ja tarkoittaa maan äärtä. Jamalin niemimaa on Pohjois-Siperian vauhdilla sulavien merijäiden ja ikiroudan välissä hengittävä myyttinen maa, joka tavoittelee Karanmerta kuin kohotetuilla käsivarsillaan tundraa suojeleva äiti.”
Eikä hyvältä näytä.
”Maapallon suurimpien kaasuvarojen päällä asuminen ei ole Jamalin nenetseille mahdollisuus vaan uhka. Vielä vähän aikaa sitten 80 prosenttia Euroopan maakaasutarpeesta tuli Jamalilta – Eurooppa ratsasti Jamalin porojen selässä.”
Anastasia Lapsui siteeraa nenetsien jumalan, Ilebjambertjan, opetusta. Se ei salli luonnonvarojen riistoa.
“Jos et ole pyhittänyt rakkauden ja hyvinvoinnin energialla nenetsien maata, pyhitä!”
“Jos olet pyhittänyt rakkauden ja hyvinvoinnin energialla nenetsien maan, se energia elää tässä maassa ikuisesti, säilytä se!”
Lapsuin kirjoittamassa nenetsien laulussa ihmiselle antavat huomisen päivän joutsenten äitien äiti ja kuikkien äitien äiti.
“Sinä, maan mutakokkareesta kasvattanut, Tuonelan mereen laskeudu, tempaise sieltä elämän henkäyksen säilyttäneet sielut!”
