Alkuperäiskansaan kuulunut Tsamo syntyi 1800-luvun puolivälissä Alaskaan. Seutu kuului silloin Suomen tapaan Venäjän keisarikuntaan. Elokuvassa Tsamo myydään suomalaismiehelle, jonka jalo ajatus on ”pelastaa” villi sivistyksen pariin. Pestinsä loputtua mies kuljettaa tytön mukanaan kotimaahansa.

Pitkän linjan tekijäpari Markku Lehmuskallio ja Anastasia Lapsui ovat kääntäneet tytön tarinan elokuvaksi, eivät tosin kovin elokuvalliseksi elokuvaksi. Ulko-otoksia on vain vähän – vaikka Alaskassakin on käyty filmaamassa – ja sisäkuvat ovat piinallisen jähmeää laatua. Kamera seisoo lavasteissa, joissa tyttö istuu hiljaa.

Parhaimmillaan Lehmuskallion ja Lapsuin tuotannoissa on hypnoottista, usein luontokuviin liittyvää voimaa. Nyt ilmaisun jäykkyys tylsistyttää.

Tarina itsessään on kiinnostava. Kulttuurista ja kielellistä muuria intiaanilapsen ja suomalaiseliitin välillä murretaan näennäisen kohteliaalla moukarilla. Äidin intiaaniklaanista muistuttavat symbolit halutaan tuhota ja tytön tahto murtaa. Suuri draama kuitenkin kärsii ahtaista puitteista.

Markku Lehmuskallio ja Anastasia Lapsui

Ensi-ilta 17.4.

Kaksi tähteä