Voima 20 vuotta sitten
Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.
Eipä ehtinyt hurahtaa kuin 550 vuotta Gutenbergin keksittyä kirjapainotaidon, kun ilmestyi Voima 7/01. Siinä ruotsalainen toimittaja Johan Ehrenberg (s. 1957) haastatteli espanjalaissyntyistä, Marokossa varttunutta ranskalaista “globaalia intellektuellia”, Ignacio Ramonetia (s. 1943).
Ramonet oli Le Monde diplomatiquen kustantaja, tiedotusopin professori sekä semiotiikan ja kulttuurihistorian tohtori.
Johan Ehrenberg oli journalismin kapinallinen. Vuonna 1983 hän oli päättänyt elää Jenny Ehrenberg -nimisenä naisena puoli vuotta kokeakseen minkälainen naisen yhteiskunnallinen asema oli. Hän oli kuitenkin itse uutisoinut projektinsa sukupuolenvaihdoksena, josta ei ollut kyse. Hänen gonzoilunsa nostatti ihailua, mutta valehteleminen inhoa.
Ehrenberg oli perustanut vuonna 1976 poliittisesti kantaaottavan, mutta puoluepolitiikan ulkopuolella toimivan Partisanet-lehden, joka 1980 muutti nimensä ETC:ksi.
Otsikolla “Miksi media haluaa kohdella meitä kuin lapsia?” Ramonet antoi palaa. “Emme aivan tarkkaan tiedä mistä puhumme, kun puhumme mediataloudesta, sillä median omistuspohja on hyvin hämärä ja laajalle levinnyt.” Ramonet ja Ehrenberg kantoivat suurta huolta siitä, miten isot mediayhtiöt olivat kasvaneet jättimäisiksi ostamalla pienempiä firmoja.
Ramonetin mielestä pahinta olivat median kehnot sisällöt. Asiat esitettiin tiedotusvälineissä yksinkertaisesti ja aivan liian lyhyesti. Ramonet ei suinkaan viitannut Twitteriin, jota ei tuolloin ollut olemassakaan, vaan hän tarkoitti lyhyitä artikkeleita ylipäänsä – ehkä niitä pidetään nykyään jo keskipitkinä.
Kolmas Ramonetin mainitsema ongelma oli tunteisiin vetoaminen. “Lapselle” selittäminen oli levinnyt kaikkialle, “jopa kaikkein vakavimpiin lehtiin”. Ramonet näki journalismin romahduksessa yhteiskunnallisen ongelman:
“Infantilisoiva tiedonvälitys voi saada meidät uskomaan, että elämme hyvin demokraattisissa yhteiskunnissa, koska niin paljon informaatiota esitetään niin äärimmäisen yksinkertaisessa muodossa. – – Demokratiasta ei voi olla puhettakaan, sillä yritysjohtajalla, korkeasti koulutetulla ja ja valtaapitävillä on osaamista ja varaa seurata Financial Timesin ohella alansa erikoislehtiä, jotka sisältävät strategista, tieteellistä ja kaikin puolin eksklusiivisempaa informaatiota, kun taas tavallinen kansa kuluttaa informaatiota, joka ei auta luomaan älyllistä lisäarvoa.”
Ignacio Ramonetin luoma Le Monde diplomatique ilmestyy myös Suomessa, ja nykyään lehden kustantaja on Voima. Edelleen aktiivinen Ramonet huolehtii osaltaan siitä, etteivät Diplon jutut todellakaan ole liian lyhyitä tai yksinkertaisia.
ETC:n toimitus työskentelee maan alla monimutkaisten turvajärjestelyiden takana, sillä toimitus saa paljon uhkauksia etenkin äärioikeistolta. Joulukuussa 2018 Voiman toimitus reissasi Johan Ehrenbergin luo ETC-lehteen Tukholmaan. ETC:n ekologinen lehdenjakelulinja teki Voimaan vaikutuksen. Ehrenberg oli juuri hankkinut Teslan, jolla lehtiniput viedään nopeasti ja ilman polttomoottorin päästöjä Tukholmasta muiden suurkaupunkien jakelupisteisiin.
