Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia touko–kesäkuussa 2013.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on ollut Mauna Loan mittausasemalla viime päivinä 398–399 miljoonasosan kieppeillä. Pidemmän ajanjakson käyrä näyttää havainnollisesti, että jokavuotinen keväinen huippu on varmaankin ohi tältä erää, mutta että se oli nyt selvästi korkeampi kuin viime vuonna:

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus Mauna Loan mittausasemalla 17.6.2011–16.6.2013. (Kaavio © Scripps Institution of Oceanography/UC San Diego)

Kuinka ollakaan, ihmiskunnan energiantuotannosta syntyneet hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2012 ennätyksellisen suuret, raportoi kansainvälinen energiajärjestö IEA. Viime vuonna päästelimme tuolla tavoin ilmakehään 31,6 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä on 1,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011.

Samassa raportissa ehdotetaan neljää helppoa toimenpidettä, jotka kannattaisi tehdä tämän vuosikymmenen aikana.

Ensinnäkin on parannettava rakennusten, teollisuuden ja liikenteen energiatehokkuutta. Sen lisäksi tehottomimmat hiilivoimalat on jätettävä rakentamatta tai vähemmälle käytölle. Öljyn ja maakaasun tuotannon metaanipäästöt on puolitettava. Neljänneksi IEA esittää, että osa fossiilisille polttoaineille maksettavista tukiaisista lakkautetaan.

Arktinen merijää on pysytellyt yhä vain keskiarvojensa alapuolella. Jäisen meren pinta-ala oli toukokuussa keskimäärin 13,10 miljoonaa neliökilometriä. Se on tilastojen kymmenenneksi pienin toukokuinen arktisen merijään ala.

Mittaushistorian pienin toukokuinen ala ylitettiin 390 tuhannella neliökilometrillä, mutta vuosien 1979–2000 toukokuiden keskiarvo jäi vielä 500 tuhannen neliökilometrin päähän.

Koillisväylälle odotetaan tänä vuonna kaikkien aikojen vilkkainta purjehduskautta, uutisoi Barents Observer. Kulkulupa on myönnetty tähän mennessä 54 alukselle, jotka eivät tosin kaikki aio kulkea pohjoista meritietä sen koko pituudelta.

Liikenteen kasvu on ollut nopeaa Koillisväylällä viime vuosina. Vuonna 2010 vain neljä alusta kulki koko reitin. Viime vuonna sen teki jo 46 alusta.

Pohjoisesta jäämerestä tulee kesäisin lähes jäätön todennäköisesti jo ennen vuotta 2050, ennustaa eräs viimeaikainen tutkimus. Ajankohdan arvio vaihtelee tosin kymmenillä vuosilla riippuen siitä, mitä laskentamenetelmää käytetään.

Merijään määrässä havaittuihin trendeihin perustuvan laskutavan mukaan meri on avoinna kesäisin jo vuonna 2020. Globaalien ilmastomallien pohjalta laskettuna kesäisen jäättömyyden mediaaniajankohta on vasta vuoden 2060 tienoilla, mutta tutkijat ovat itse sitä mieltä, että siinä jääkato on arvioitu todellista hitaammaksi – puhumattakaan niistä vain muutaman vuoden takaisista ennusteista, joiden mukaan Pohjoisen jäämeren kesistä tulisi lähes jäättömiä vasta vuoden 2070 jälkeen.

Tutkijat olettavat, että jonkin verran jäätä tulee säilymään Kanadan arktisten saarten ja Grönlannin pohjoispuolella ympäri vuoden. Pohjoisesta jäämerestä ei siis ole tulossa aivan täysin jäätöntä edes kesäisin.

Merijäätutkimus julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä.

Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite oli toukokuussa hyvin niukkaa. Euraasiassa toukokuu 2013 oli koko 47-vuotisen mittaushistorian vähälumisin. Ajankohtaan nähden lunta oli erityisen vähän itäisessä Siperiassa.

Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteen pinta-ala toukokuussa vuosina 1967–2013. Pylvään pituus ja suunta kuvastavat kunkin toukokuun poikkeamaa pitkän aikavälin keskiarvosta (nolla-arvo pystyakselilla). Vuoden 2013 toukokuu (rivin oikeanpuoleisin pylväs) oli mittaushistorian kolmanneksi vähälumisin. (Kaavio © Global Snow Lab/Rutgers University)

Lämpimät kuukaudet jatkuvat, globaalisti tarkasteltuna. Nasan tilastoissa tämän vuoden toukokuu oli mittaushistorian kymmenenneksi lämpimin. Noaan katsaus kuukauden säihin ei ollut vielä ilmestynyt tätä kirjoitettaessa, mutta tullee luettavaksi aivan näinä päivinä.

Toukokuun äärevimmistä sääilmiöistä on tarjolla yhteenveto Weather Extremes -blogissa. Yksi hurjimmista tapauksista oli Teksasin osavaltion El Renossa toukokuun 31:ntena päivänä koettu maailman suurin tornado. Tämä tornado jätti maastoon jäljen, joka oli 2,6 mailia eli yli neljä kilometriä leveä, mikä on uusi ennätys.

Myös tuulen nopeudet olivat hirmuisia, joissakin osapyörteissä jopa 295 mailia tunnissa eli yli 130 metriä sekunnissa, mikä on toiseksi suurin tornadoista koskaan mitattu tuulen nopeus. Tornadon suuressa pääpyörteessä tuulen nopeus ylsi ”vain” runsaaseen 80 sekuntimetriin.

Tämän videon uhkarohkeat kuvaajat jäivät eloon, mutta sama yllätyksellisesti liikkunut El Renon tornado surmasi yhteensä neljä tornadotutkijaa ja -harrastajaa, jotka olivat tuolloin liikenteessä.

Kesäkuun myötä alkoi tämänvuotinen hurrikaanikausi Atlantin valtamerellä. Yhdysvaltain Noaan ennusteen mukaan kesä–marraskuussa on odotettavissa 70 prosentin todennäköisyydellä jopa 13–20 nimettävää trooppista pyörremyrskyä (tuulen nopeus yli 39 mailia tunnissa eli runsaat 17 metriä sekunnissa).

Myrskyistä noin puolet (7–11) voisi voimistua varsinaiseksi hurrikaaniksi asti (tuulen nopeus yli 74 mailia tunnissa eli noin 33 metriä sekunnissa). Näistä hurrikaaneista edelleen 3–6 voisi saavuttaa yli 50 sekuntimetrin tuulen nopeuden.

Britannian Met Office on myös julkistanut oman hurrikaaniennusteensa. Heidän arvionsa on, samoilla todennäköisyysprosenteilla, että Pohjois-Atlantilla saadaan tällä kaudella 10–18 trooppista myrskyä, joista 4–14 yltyy hurrikaaniksi asti.

Kumpikin ennuste viittaa keskimääräistä suurempaan myrskyisyyteen tänä vuonna. Vuosina 1980–2010 on muodostunut keskimäärin 12 nimettyä trooppista pyörremyrskyä kauden aikana. Hurrikaaneja niistä on ollut keskimäärin kuusi.

Met Officen ajankohtaisia viestejä trooppisista myrskyistä voi seurata Twitterin kautta. Kulloinenkin myrskyaktiivisuus selviää havainnollisesta Weather Undergroundin maailmankartasta. Näissä merkeissä Sääasema siirtyy nyt kesätauolle, mutta toivottaa kaikille kuitenkin rauhallista ja virkistävää kesää!