Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 25.5.-31.5.

Yhdysvaltalainen energia-alan virasto EIA on julkistanut tämänvuotisen katsauksensa kansanvälisten energiamarkkinoiden tulevaisuuteen, International Energy Outlook 2010. Heidän arvionsa mukaan maailman energiankulutus kasvaa vuodesta 2007 vuoteen 2035 neljälläkymmenelläyhdeksällä prosentilla, jos energia-alaan liittyvä lainsäädäntö ja sopimukset eivät muutu nykyisestä.

Energian kysynnän kasvussa on huomattavia maantieteellisiä eroja. OECD-maissa energiankulutus kasvaa neljätoista prosenttia ja muissa maissa peräti kahdeksankymmentäneljä prosenttia. Suurin osa tästä energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joiden käytön lisääntyminen koskee myös nestemäisiä fossiilisia polttoaineita – niin että terveisiä vaan Meksikonlahdelle ja vähän muuallekin. Terveisiä myös meille Eurooppaan.

Hiiltä kulutetaan myös entistä ahnaammin, koska tätä raaka-ainettahan piisaa vielä pitkään:

Kaavio: Maailman hiilenkulutus vuosina 1990-2035, tuhatta biljoonaa ”brittiläistä lämpöyksikköä” British thermal unit (Btu). Kiinnitämme huomiota käyrien suuntaan ja suhteisiin. EIA:n arvion mukaan 95 prosenttia maailman hiilenkulutuksen nettokasvusta vuosina 2007-2035 tapahtuu OECD:hen kuulumattomissa aasialaisissa maissa (punainen, jyrkästi nouseva käyrä). Muun muassa Kiina ja Intia ovat näitä maita. Lähde: U.S. Energy Information Administration (May 2010).

Myös uusiutuvan energian käyttö kasvaa, mutta tämä energiatyyppi jää siis yhä selvään vähemmistöön. Vuodesta 2007 vuoteen 2035 sen osuus maailman sähköntuotannosta kasvaa kahdeksastatoista prosentista kahteenkymmeneenkolmeen prosenttiin. Ydinvoiman osuus on sitäkin pienempi.

Jos EIA:n arvio toteutuu, maailman energiantuotannosta vuosittain syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat vuonna 2035 neljäkymmentäkolme prosenttia suuremmat kuin vuonna 2007. Löytyykö ketään joka haluaisi saman luvun mutta miinusmerkkisenä? Ilmastoneuvotteluita käydään juuri nyt Saksassa ja puolen vuoden päästä Meksikossa, minne lähetämme terveiset ”ruvetkaa tekin hommiin”.

Energiatehokkuus voisi lievittää Intian sähköntuotantoon liittyviä ongelmia jonkin verran. Berkeley Labin mukaan sähkölaitteiden paremmalla energiatehokkuudella voitaisiin ehkäistä Intiassa 65 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuoteen 2017 mennessä, ja yhteensä 333 miljoonan tonnin päästöt vuoteen 2020 mennessä. Samalla voitaisiin vähentää maassa vallitsevaa sähköpulaa. Puolet Intian väestöstä elää kokonaan ilman sähköä, mutta toinen puoli kuluttaa sitä niin kiivaasti, että tuotannon kapasiteetti ei riitä sähkökatkottomaan tarjontaan.

Tämänvuotinen hurrikaanikausi on alkanut Atlantilla ja itäisellä Tyynellämerellä. Tyynellemerelle ennustetaan keskimääräistä vähäisempää hurrikaaniaktiivisuutta, mutta sekä Yhdysvaltain NOAA että Ison-Britannian Met Office ennustavat Atlantille keskimääräistä aktiivisempaa, ehkä jopa erittäin aktiivista kautta. Ennusteet perustuvat muun muassa valtameren pintalämpötiloihin. Aiheesta kirjoittivat yksityiskohtaisimmin Climate Progress ja Dr. Jeff Masters’ WunderBlog.

Hurrikaanien ja muiden trooppisten myrskyjen esiintymistiheys ja voimakkuus ovat ilmiöitä, joihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa katastrofaalisella tavalla (ks. Sääasema 3.3.2010). Nyt on ylimääräisenä huolenaiheena sekin, että mitä hurrikaani voisi saada aikaan Meksikonlahden öljyvuotoalueella, varsinkin jos vuotoa ei saada tyrehdytettyä pian. Aivan vastaavasta yhteensattumasta ei ole aikaisempaa kokemusta. Levittäisikö hurrikaani öljyä toivottoman laajalle alueelle?

Sitäkin pohditaan nyt tosissaan, että miten suuren uhan hurrikaanit oikeastaan muodostavat meren pohjalla kulkeville öljyputkille. Meksikonlahdelle näitä putkia on asennettu yhteensä viidenkymmenen tuhannen kilometrin verran. Hurrikaanivahvuiset tuulet voivat synnyttää aallokon, joka voi aiheuttaa vahinkoja ainakin yhdeksänkymmenen metrin syvyydellä asti.

Itäisen Tyynenmeren hurrikaanikausi alkoi hyvästä ennusteesta huolimatta ikävissä merkeissä. Ensimmäinen nimen saanut trooppinen myrsky, Agatha, teki pahaa jälkeä Keski-Amerikassa. Guatemalassa, El Salvadorissa ja Hondurasissa ainakin 115 ihmistä menehtyi, ja kymmenet tuhannet jäivät kodittomiksi kaatosateen ja sitä seuranneiden tulvien, maanvyöryjen ja maanvajoamien jäljiltä.

Terveisiä syvältä. Maa vajosi Guatemalan samannimisessä pääkaupungissa hieman epätasaisesti, kun Agathan rankkasateet kurittivat kaupunkia. Kuva: Gobierno de Guatemala/Creative Commons.