Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 9.11.-15.11.

Ilmakehän alin kerros, troposfääri, on lämmennyt suurin piirtein teorioiden ja ilmastomallien ennakoimalla tavalla. Tähän näkemykseen päädyttiin katsauksessa, jossa tarkasteltiin ilmastoon liittyvää havaintodataa ja tutkimustuloksia neljän viime vuosikymmenen ajalta.

Kun ensimmäiset ilmastomallit laadittiin 1960-luvulla, oletettiin että kun kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä kasvaa ja maanpinta lämpenee, troposfäärikin lämpenee sen myötä.

Troposfääriä koskeva oletus ei ole muuttunut merkittävästi, vaikka ilmastomallit ovat kehittyneet huomattavasti 1960-luvun jälkeen. Oletus troposfäärin lämpenemisestä on myös sopusoinnussa sen kanssa, mitä ilmakehän fysiikasta tiedetään.

1990-luvulla troposfäärissä ei havaittu odotusten mukaista lämpenemistä, ei varsinkaan tropiikissa. Se on herättänyt epäilyksiä lämpenemisen todellisuuden ja mallien luotettavuuden suhteen. Nyt julkaistun katsauksen mukaan sekään havainto ei kuitenkaan lopulta ole ristiriidassa alkuperäisin lämpenemisoletuksen kanssa, mikäli havaintojen ja mallien epätarkkuudet huomioidaan.

Troposfäärin lämpenemistä käsittelevä katsaus julkaistiin Wiley Interdisciplinary Reviews: Climate Change -lehdessä. Siitä uutisoi Reuters.

Karibianmerellä ja trooppisella Atlantilla tapahtui vuonna 2005 pahin niillä alueilla koskaan havaittu korallien haalistuminen. Paikan päällä tutkituista koralleista yli kahdeksankymmentä prosenttia osoittautui haalistuneiksi. Haalistumisella havaittiin vahva yhteys meriveden poikkeuksellisen korkeisiin lämpötiloihin.

Tämä oli perusteellisin kyseisellä merialueella koskaan tehty korallien haalistuneisuuskartoitus. Kenttätutkimusten kohteet ja ajankohta valittiin satelliittikuvien avulla. Tutkimusta tehtiin 22 valtion alueella.

Korallien haalistuminen on paljon enemmän kuin vain ihmisen kokema esteettinen haitta. Korallissa havaittava värin menetys voi johtua esimerkiksi siitä, että korallieläimen leväsymbiontti on kuollut tai poistunut korallista, kun meriveden lämpötila on noussut liian korkeaksi. Koska korallieläin on sopeutunut saamaan ravintoa leväkumppaninsa avulla, se voi kuolla jos haalistuneisuus jatkuu pitkään.

Monilla niistä Karibian ja trooppisen Atlantin paikoista, joissa kenttätutkimuksia tehtiin vuonna 2005, yli neljäkymmentä prosenttia koralleista kuoli. Normaalioloissa korallien kuolleisuus olisi ollut ehkä vain neljä prosenttia.

Koralliriutat ovat maailman meriekosysteemin erittäin tärkeä osa. Näistä ”meren sademetsistä” on laskettu koituvan ihmisille suoraa taloudellista hyötyä lähes kolmensadan miljardin euron arvosta vuosittain.

Sukeltaja tutkii Montastraea-riuttaa, jossa on haalistuneita koralleja (kumpareessa erottuvat valkeat möykyt). Kuva on otettu vuonna 2005 Saint Croix’n vesillä Yhdysvaltain Neitsytsaarilla. Ritilöityä kehikkoa käytetään neliömetrin suuruisten alojen arvioimiseen tutkimusta varten. (Kuva: NOAA)

Karibianmerellä on havaittu korallien haalistumista myös tänä vuonna. Paikoitellen haalistuminen on nyt jopa pahempaa kuin vuonna 2005.

Korallitutkimus julkaistiin PLoS ONE -lehdessä.

Kuluva vuosi on ollut koko maailman mittakaavassa ennätyksellisen lämmin. NASA:n mukaan tämän vuoden tammi-lokakuu oli mittaushistorian lämpimin tammi-lokakuu. Saman tahon mukaan tämä lokakuu oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin lokakuu. NOAA:n vastaava raportti ei ollut vielä valmistunut tätä kirjoitettaessa, mutta julkaistaneen lähipäivinä.

Viime aikojen lämpötiloista kirjoitti Climate Progress.