Sääasema
Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.
Teksti Minna Sumelius
YK:n ilmastopolitiikka uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja alkuperäiskansoja.
Luonnonmetsät ja niissä elävät lajit muodostavat valtaosan maailman biodiversiteetistä. Ilmastonmuutoksen kannalta ne ovat merkittäviä, koska ne sitovat hiiltä ja näin vähentävät ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia. Hakkuut kasvattavat siis kasvattavat päästöjä vähentäessään niitä sitovaa pinta-alaa.
Sademetsiä on jo pitkään kutsuttu ”maailman keuhkoiksi”, osittain juuri niiden hiilensitomiskyvyn takia. Silti niitä katoaa kasvavaan tahtiin mm. laittomien hakkuiden, maatalouden ja palmuöljyn kasvavan tuotannon myötä. Puolet viimeisen 10 000 vuoden aikana hävitetystä metsästä on kaadettu viimeisen sadan vuoden aikana, ja siitäkin puolet 1970-luvun jälkeen. Esimerkiksi Kongossa, jossa sijaitsee myös yksi maailman suurimmista sademetsäalueista, hakkuuennuste vuoteen 2050 mennessä vapauttaisi yhtä paljon hiilidioksidia kuin Britannia on 60 viimeisen vuoden aikana tuottanut.
Jalkapallollinen metsää hävitetään maailmassa siis joka toinen sekunti ja 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy siitä. Metsäkatoa ei ole kuitenkaan YK:n ilmastopuitesopimuksen ensimmäisellä kierroksella ole näkynyt. Kööpenhaminassa joulukuussa on korkea aika ottaa metsätkin kunnolla agendalle. Metsien päästöjensitomiskyky on kuitenkin nähty -rahassa. Kioton pöytäkirjassa lanseeratut CDM:t eli puhtaan kehityksen mekanismit antavat teollisuusmaalle mahdollisuuden tienata päästökauppapisteitä sillä, että se toteuttaa kehitysmaassa metsäkatoa vähentävän projektin. CDM-projekteilla on kuitenkin poljettu raskaasti mm. alkuperäiskansojen oikeuksia omaan maahansa.
Nyt YK:n ilmastoneuvottelupöydällä on uusi metsäinstrumentti, REDD (Reducing Emissions from Deforestration and Degradation in developing countries). REDDin ongelmana on sama kuin CDM:n, alkuperäiskansojen oikeudet. REDD-hankkeissa on myös vaikea estää sitä, että samalla kun metsää suojellaan tietyllä alueella, hakkuut ja niistä aiheutuvat päästöt siirtyvät muille alueille. Hyvänä esimerkkinä toimii Boliviassa toteutettu Noel Kempff Climate Action Project -hanke, joka on yksi pitkäaikaisimmista ja parhaiten tunnetuista ilmastolähtöisen metsiensuojelun koehankkeista.
Ongelmana on myös se, ettei YK:n ilmastosopimus erota metsää plantaasista. Todellisuudessa ero on kuin yöllä ja päivällä, istutetussa puupellossa ei ole luontoarvoja. Ilmastopolitiikka on tässä mielessä vahingollista metsäpolitiikalle. Metsiä ei tarvita vain hiilinieluina, vaan myös ekosysteemeinä. Maailman lajeista jo neljännes uhkaa jo kadota ilmastonmuutoksen takia, eivätkä plantaasit helpota tätä ongelmaa. YK:n ilmastopolitiikassa ollaan kovaa vauhtia korvaamassa toista ympäristöongelmaa toisella.
Myös Suomella on omat sormensa vahingollisessa metsä/ilmastopolitiikassa. Valtiomme osaomistuksessa Stora Enso on perustanut Brasiliaan, Rio Grande do Sulin alueelle viitisenkymmentä eukalyptusviljelmää. Samalla alueella on pula viljelymaasta. Via Campesina -liikkeeseen kuuluvat maattomat ovat pitäneet viljelmillä mielenosoituksia. 69 ihmistä loukkaantui, kun Stora Enson paikalle usuttama Brasilian poliisi poisti väkivalloin Stora Enson puuplantaasille tunkeutuneet mielenosoittajat.
YK:n ilmastokokouksen neuvottelupöydällä on myös havumetsiä koskeva mekanismi, LULU CF (Land Use, Land Use Change and Forestry). Siinä teollisuusmaat voivat saada päästövähennyspisteitä niissä itsessään sijaitsevista metsistä. Ongelmana on pohjoisessakin biodiversiteetti, talousmetsä ja luonnonmetsä ovat eri asia. Suomi on ilmaissut haluavansa LULU CF -mallin jatkuvan siten, että metsän kasvusta saadaan hyvitys, mutta hakkuita ja metsän käyttöä ei harkita lainkaan. Muuten tiukasti EU:n talutusnuorassa oleva Suomi on tehnyt itsenäisen ulostulon tästä yhdestä ainoasta asiasta, joka hyödyttäisi tehokkaasti talousmetsitettyä maatamme. Oma lehmä tiukasti ojassa!
Suomelta vaaditaan vastuullisempaa toimintaa metsät ja ilmaston liittävässä toiminnassa 6.12. 2009 tapahtuvassa Kuumotuskulkue-tapahtumassa.
