Pääkirjoitus
Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Pääkirjoitukset ottavat kantaa ja johdattavat lukijat numeron pariin.
Kodista on erilaisia määritelmiä ja mielikuvia yhtä paljon kuin on vastaajiakin.
Jollekulle – kenties useimmille – koti merkitsee paikkaa, jossa saa olla ihan rauhassa, jossa kokee olevansa hyväksytty, rakastettu, oma itsensä. Joillekin koti on pelkkä paikka mihin raahata luunsa päivän päätteeksi, kuin huoltoasema, jossa tankata ruokaa ja unta ja peseytyä ennen seuraavaa kierrosta arjen kiihkeällä radalla. Joissain olosuhteissa koti saattaa olla ahdistava paikka.
Kodilla voi olla myös abstrakti ulottuvuus. Tässä lehdessä haastateltu Sanna Salmenkallio on musiikissa kuin kotonaan. Hänelle koti on myös yhteisö. Koti voi olla rakkaan kainalossa tai kotisohvalla, jossa pötköttää ihan vain itsekseen.
Yhdysvaltalainen kirjailija Pierce Brown on lausunut, että “koti ei ole paikka, josta olet lähtöisin. Koti on siellä, mistä löydät valon pimeyden keskellä.”
Kauniisiin muotoiluihin on varaa vain niillä, joilla oikeasti on koti – siis jokin rauhallinen soppi tässä maailmassa, oma tuttu paikka, pielus johon päänsä iltaisin painaa. Se, jolla ei kotia ole, tuskin miettii asiaa kovin runollisin kielikuvin tai metaforisesti. Hän miettii, missä helvetissä seuraavan yön viettäisi, ja iskeekö hätä, kylmä tai nälkä nyt vai vasta kohtapuoliin. Entä mitä tehdä, kun tarvitsee vessaa, eikä sellaista ole, kuten asunnottomuutta käsittelevässä Jari Tammisen jutussa pohditaan.
Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta, YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Suomessa on tuhansia asunnottomia ihmisiä, ja syitä asunnottomuuteen on monia.
Stereotyyppinen mielikuva kodittomasta on torin laidalla tai puistossa notkuva päihteidenkäyttäjä, joka ”ryyppää vaan ei ryhdistäydy”. Jos nämä yhteiskunnan laitamille työnnetyt ihmiset eivät herätä empatiaa, kannattaa miettiä tätä: kodin voi menettää ihan kuka vain. Sen voi menettää jos jää yllättäen työttömäksi tai sairastuu, parisuhteen kariutuessa tai kodin tuhouduttua tulipalossa. Moni on joutunut lähtemään kodistaan pakoon homeongelman vuoksi. Kerran kun on huonolle sisäilmalle herkistynyt, sopivaa asuntoa voi olla pirullisen vaikea löytää edes rahalla.
Ihan jokaikinen ihminen ansaitsee oman kodin, oman turvallisen paikan. Onpa se lakiin kirjattu yleismaailmallinen ihmisoikeuskin.
On yksi kotiin liittyvä sanonta, jonka varmasti kaikki voivat allekirjoittaa, olipa pysyvä residenssi kattohuoneistossa meren rannalla, Pihtiputaan mummon mökissä tai ison kaupungin porttikongissa:
Oma koti kullan kallis.
