Pääkirjoitus
Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Pääkirjoitukset ottavat kantaa ja johdattavat lukijat numeron pariin.
Toimittajat ilman rajoja -järjestö kerää dataa globaalista lehdistönvapaudesta. Toukokuussa 2022 viimeksi julkaistu raportti arvioi yhteensä 180 valtion lehdistön toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen mukaan maailma ja media ovat polarisoituneet seurauksena “globaalin verkon sääntelemättömästä tiedonvälityksestä, joka vauhdittaa valeuutisten ja propagandan leviämistä”.
Raportti kutsui ilmiötä suoranaiseksi informaatiokaaokseksi.
Demokraattiset valtiot taistelevat erityisesti verkossa leviävää disinformaatiota vastaan. Samalla autoritarismiin liukuvat tai syvällä sen silmäkkeessä jo vellovat valtiot kiristävät otettaan maan sisällä toimivista tiedotusvälineistä ja syytävät propagandaa ulospäin.
Journalistisen median tärkein tehtävä kaikkialla on haarukoida lukijoiden ulottuville luotettavaa tietoa. Monissa maissa toimittajat tekevät työtään suurin henkilökohtaisin panoksin, oman ja läheistensä vangitsemisen tai jopa kuoleman uhalla. Pohjois-Euroopassa työtään tekevät toimittajat ovat kaikkein turvatuimmassa asemassa, mutta myös vapaan median maissa journalistisen työn riippumattomuuteen voidaan vaikuttaa monin tavoin.
Suomi oli toukokuussa 2022 julkistetussa lehdistönvapausindeksissä sijalla viisi, ja keväällä julkistettavassa listauksessa paikka lienee huonompi. Sijoitukseen vaikuttaa varmasti vastikään käräjäoikeudessa päätöksensä saanut oikeusjuttu, jossa kaksi Helsingin Sanomien toimittajaa tuomittiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Tapausta on seurattu erittäin kiinnostuneena myös ulkomailla.
Yleisenä huolena on se, että toimittajat alkavat harjoittaa itsesensuuria, koska pelkäävät vaientamiseen tähtääviä oikeuskanteita eli SLAPP (strategic lawsuits against public participation) -kanteita ja verkkomaalittamista. Maissa, joissa tiedotusvälineiden omistajien ja vallanpitäjien väliset suhteet vaikuttavat voimakkaasti median toimintaan, toimittajat voivat harjoittaa itsesensuuria rahoituksen tyrehtymisen pelossa.
Vapaa media on sekä demokratian elinehto että sen henkivakuutus.
Mediakasvatus on keskeinen resurssi informaatiokaaoksen keskellä eläville kansalaisille – ja täysivaltaisiksi kansalaisiksi vasta kasvaville. Suomessa vietetään 6.–12.2. valtakunnallista Mediataitoviikkoa, jonka tavoite on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja. Voima osallistuu siihen jo neljännen kerran mediakasvatuksen teemanumerolla, jonka välissä perinteiseen tapaan julkaistaan myös ajankohtaisia mediakasvatusmateriaaleja esittelevä Mediaattori-tiedotuslehti. Sen rinnalle tehdään myös tehtäväpaketti opetuksessa hyödynnettäväksi.
Tiedotusvälineiden ja erityisesti sosiaalisen median sisällöt vievät helposti mukanaan. Pienen, taskussa kulkevan laitteen vaatiman ajan hallitseminen on arjen jokapäiväinen taistelu, jonka seuraukset kumuloituvat, ja jolle hyvin harva meistä enää on immuuni. Sosiaalinen mediakin on parhaimmillaan demokratian ja osallisuuden ajuri, mutta haitallisimmillaan se nakertaa hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja yhteiskuntia sekä voi konkreettisesti tuhota elämiä.
On oleellista tiedostaa omat median kulutustapansa, siihen käyttämänsä aika ja kuluttamiensa sisältöjen laatu, mukaan lukien niiden lähde. Kuka minuun haluaa vaikuttaa ja miten?
Älä anna median käyttää sinua. Käytä sinä mediaa.
Pääkirjoitus julkaistiin ensin maksumuurin takana 2.2.2023. Verkkoartikkeli avattiin kaikille lukijoille 7.2.2023. Haluatko sinäkin saada ensilukuoikeuden osaan Voiman verkkoartikkeleista? Tee Voimajengi-tilaus alk. 3€/kk.
