Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Fanny Malinen
Finanssituotteet pyörittävät maailmaa, emmekä me tavalliset tallaajat ymmärrä mitään.
Puolitoista vuotta sitten julkisuuteen tuli sarja rikoksia. Lontoolaispankit olivat manipuloineet viitekorkoa, jolla ne lainaavat toisilleen rahaa. Prosentin kymmenesosat eivät kuitenkaan kutkuta useimpien meistä mielikuvitusta eikä korkotasoista saa revittyä kovin seksikkäitä otsikoita. Niinpä Libor-skandaali ei saanut aikaan kummoista kuohuntaa.
Syytä olisi ollut, ja olisi edelleen. Näinä finanssikapitalismin aikoina kun suurin osa meistä on velallisia tai sijoittajia.
Yhdysvaltalaisen sääntelyviranomaisen Gary Genslerin mukaan Libor on ”kaikkien viitekorkojen äiti”. Siihen kytkeytyy yli kolmensadan biljoonan dollarin arvosta erilaisia finanssituotteita: asunto-, opinto- ja luottokorttilainoja. Biljoona on siis se luku, jossa on 12 nollaa, ja kolmesataa biljoonaa Genslerin mukaan noin kuusinkertaisesti maailmantalouden arvo. Koron manipulointi oli valtava skandaali, ja sen yksityiskohtia tulee edelleen päivänvaloon.
Syyskuun lopulla brittiläinen meklariyritys Icap tuomittiin 55 miljoonan punnan sakkoihin sen roolista Libor-skandaalissa. Kolmea työntekijää uhkaa vankeustuomio osallisuudesta salaliittoon, mutta toimitusjohtaja, Britannian konservatiivipuolueelle 4,8 miljoonaa puntaa lahjoittanut Michael Spencer on vakuuttanut tietämättömyyttään firmansa osallisuudesta.
Yksi skandaalin hämärän peitossa olevista ulottuvuuksista onkin se, millä tasolla manipuloinnista tiedettiin niin finanssialan yritysten sisällä kuin laajemminkin. Yhdysvaltojen keskuspankin New Yorkin osaston johtaja Timothy Geithner, josta sittemmin tuli Yhdysvaltojen valtiovarainministeri, oli lähestynyt Englannin keskuspankin johtajaa jo kesäkuussa 2008 ilmaisten huolensa koron manipuloinnista.
Libor eli London Interbank Offered Rate määritellään erikseen kymmenelle eri valuutalle ja viidelletoista eri laina-ajalle. Yleisimmin käytetty on kolmen kuukauden dollarilibor.
Libor laskettiin Britannian pankkiyhdistyksessä niin, että 16 pankkia ilmoitti koron, jolla ne lainaisivat muilta pankeilta. Vaikka manipulointia tapahtui jo ennen finanssikriisin puhkeamista, se paisui luottolaman seurauksena, kun pankit yrittivät vaikuttaa luottokelpoisemmilta kuin olivatkaan. Rolling Stone -lehti kertoo myös, että huoli Barclays-pankin korkojen liian korkeasta tasosta saattoi tulla Britannian hallitukselta asti. Barclays oli ensimmäinen pankki, joka tuomittiin koron manipuloinnista: se sai 290 miljoonan punnan sakot kesäkuussa 2012.
Koron manipulointi ei kuitenkaan jäänyt vain maineen paikkailuun. Julkisuuteen tulleista sähköposteista käy selkeästi ilmi, että Cityssä oli käynnissä varsinainen – no, siitähän Icap:n työntekijöitäkin syytetään – salaliitto voittojen maksimoimiseksi.
”Ymmärrän että se käy vaikeammaksi mutta tarvitsen [6 kk:n Libor-koron] niin korkealle kuin mahdollista… Huomenna minulla on valtavat kaupat, tänään vain suuret!! Kiitti kaveri Laita curry-tilaus valmiiksi lähetän [työntekijän] huomenna.” Palkitseminen alkoi siis lounasannoksista, mutta pian kuvioihin tulivat samppanja ja Ferrarit.
Cityn pankkiirit ja meklarit saivat voittoja, mutta kolikon kääntöpuolella moni hävisi. Vuonna 2008 Britannian kunnilla oli 31 miljardin punnan edestä investointeja, jotka tuottivat vuodessa 1,8 miljardia. Valtiovarainministeriön mukaan ”korot laskivat vuoden 2008 lokakuun ja vuoden 2009 maaliskuun välillä, asettaen [kuntien] budjeteille paineita.”
Kun julkista taloutta leikataan kovalla kädellä, on aika karua tajuta kirjastoihin ja kouluihin tarvittavien rahojen kadonneiden meklareiden taskuun. Liboria rukkailtiin tietysti myös vuonna 2007, kun Northern Rock ensimmäisenä brittipankkina kaatui valtion syliin. Sille myönnettiin 27 miljoonan punnan laina syyskuun 14. päivänä, Liborin ollessa 6,82 prosenttia – mukavasti vähän alempana kuin edellispäivän 6,88 prosenttia ja syyskuun 11. päivän 6,90 prosenttia. Yhdysvalloissa poliitikot ovat myöntäneet tienneensä, että pelastuspakettien laskemiseen käytettiin manipuloitua Liboria, mutta eivät voineet kuin ”käyttää parhaita saatavilla olevia lukuja”.
Tapaus Libor kertookin paljon pankkimaailman sisäisestä hyvä veli -verkostosta. Kun vuonna 2011 Britannian päähallituspuolueen rahoituksesta puolet tuli Lontoon Citystä, ei ole ihme, jos yhteisten intressien lonkerot ulottuvat politiikankin puolelle.
Korkoskandaali ulottuu kuitenkin kuvaamaan finanssikapitalismin vaaroja paljon korruptiota systeemisemmällä tasolla. Finanssituotteilla on valtava valta, vaikka ne eivät oikeastaan ole tuotteita ollenkaan. Suurin osa meistä ei ymmärrä tai jaksa seurata talouslukuja, joten tämän vallan käytöstä on vaikea vaatia ketään vastuuseen – etenkin kun rahoitusyritysten tehtävä on itse asiassa vain tehdä voittoa, niin kuin minkä tahansa yritysten.
