Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Arctic Sunrisen 28 Greenpeacen aktivistia ja kaksi kuvaavaa journalistia ovat olleet jo kuukauden kiinniotettuina ja tutkintavankeudessa.
Heidät otettiin kiinni kansainvälisiltä vesiltä Petšoranmereltä, jossa merenkulku on vapaata Venäjänkin ratifioiman YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) mukaan. Gazpromin Prirazlomnaja-öljynporauslautta sijaitsee Venäjän 200 meripeninkulman laajuisella talousvyöhykkeellä, jossa merenpohjan luonnonvarat ovat sen hallussa, mutta alue on kansainvälisiä vesiä eikä Venäjän hallinnoimia aluevesiä.
Kansainvälisillä vesillä Greenpeacen kumiveneistä osoitettiin mieltä Venäjän päättämän 500 metrin öljynporauslautan suojavyöhykkeen sisällä. Merioikeusyleissopimuksen mukainen laillinen reaktio tapahtumaan Venäjän Federaatiolta olisi ollut diplomaattinen kirje Arctic Sunrisen lippuvaltiolle Hollannille.
Öljynporauslautan kylkeen kiipesi kaksi mielenosoittajaa, joilla ei ollut Venäjällä vaadittua lupaa yli yhden hengen mielenosoitukselle. Tästä hallinnollisesta rikkeestä viedään yleensä poliisiasemalle ja ehkä annetaan pienet sakot. Kyse ei ole rikoslaissa mainitusta rikoksesta eikä rikosprosessista.
Tällä kertaa Venäjä kuitenkin ryhtyi hyvin poikkeuksellisiin voimatoimiin: otti kaksi mielenosoittajaa kiinni ammuttuaan veteen lukuisia varoituslaukauksia ja kaappasi seuraavana päivänä Greenpeacen aluksen miehistöineen aseella uhaten.
Arctic30 -nimellä tunnetun ryhmän vankeus kestää tutkinnan ajan, enintään kaksi kuukautta. Syyttäjä voi kuitenkin todeta tutkinnan aikana, että vankeus ei ole tarpeen. Tutkittavat voidaan määrätä kotiarestiin takuita vastaan. Juuri tätä tutkittavien asianajajat ovat esittäneet: heillä on esittää asiakirjat, joiden mukaan jokaiselle vangitulle on varattu huone oikeussalin ikkunasta näkyvästä hotellista.
Syyttäjä voi 24.11. mennessä myös hakea jatkoa tutkintavankeudelle. Olen kuullut juristeilta, että Venäjällä alueoikeudet hyväksyvät yleensä 0,5 prosenttia tutkintavankien vaatimuksista päästä vastaamaan vapaalta jalalta. Syytteiden läpimeno oikeudessa ei jää paljoa sadasta prosentista. Onko tilanne siis toivoton? Tuleeko vangituille 15 vuoden tuomio tutkinnan nimikkeenä olevasta merirosvouksesta?
Merirosvous on Venäjän sekä kansainvälisessä oikeudessa määritelty meri- tai ilma-aluksen väkivaltaiseksi kaappaukseksi tai kaappauksen yritykseksi tarkoituksena anastaa omaisuutta. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n rannikkovartioston ilmeisesti Speznazin eli erityisjoukkojen kanssa toteuttama nousu Arctic Sunrisen kannelle helikopterin avulla oli mitä suurimmassa määrin tätä.
Valtiot ovat kuitenkin kaukonäköisesti määritelleet, että valtioiden alukset ja joukot rajataan merirosvouden määritelmän ulkopuolelle. Kyseessä oli siis muu vihamielinen teko Hollannin lipun alla, eli Hollannin maaperällä kahta hollantilaista sekä 17 muun maan kansalaista kohtaan. Ja sattumalta juuri Hollannin ja Venäjän diplomaattisten suhteiden 400-vuotisjuhlavuonna, jonka aikana presidentti Putin kävi huhtikuussa todistamassa kun hollantilais-britannialaisen Royal Dutch Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila allekirjoitti sopimuksen yhteisyrityksestä venäläisen öljyjätti Gazpromin kanssa.
Nyt jännitetään sitä, miten lämmin tunnelma on kuningas Willem-Alexanderin ja prinsessa Maximan Venäjän-vierailulla marraskuun kahdeksas päivä. Maximan synnyinmaassa Argentiinassa Greenpeacen kampanja Arktiksen suojelemiseksi on kerännyt kaikista eniten allekirjoittajia väkilukuun suhteutettuna.
Määritelmän mukaan merirosvous ei voi siis kohdistua majakkaan tai merimerkkiin, vaan alukseen. Gazprom on verotussyistä saanut välimiesoikeudessa vahvistettua, että sen porauslautta Prirazlomnaja ei ole laiva, vaan kiinteästi 20 metrin syvyisessä vedessä seisova rakenne. Tutkintavankien puolustus on myös todistanut, että Prirazlomnaja ei ole alusrekisterissä, joten se ei siinäkään mielessä ole laiva. Näin ollen merirosvoustutkinta pitäisi päättää välittömästi.
Tutkintavankien nimilista on viety myös Venäjän valtiolliselle ihmisoikeuskomitealle, jonka yksi jäsen on Venäjän Greenpeacen pääsihteeri. Putinin odotetaan vapauttavan poliittisia ja muita vankeja Venäjän perustuslain 20-vuotispäivänä 12.12.2013. Tiedossani ei ole, edellyttääkö armahdus sitä, että tuohon mennessä olisi syytetty ja tuomittu vankeusrangaistukseen. Putin tuskin haluaa pitää näitä poliittisia vankeja esillä enää Sotšin olympialaisten aikaan helmikuussa.
Silti Venäjän oikeusjärjestelmä ei tunnu antavan juurikaan toivoa aktivistien ja journalistien pääsystä jouluksi kotiin.
Kansainvälinen merioikeus sen sijaan herättää kohtalaisen paljon toivoa. Venäjä on ratifioinut UNCLOS-sopimuksen ja noudattanut aiemmin Hampurissa sijaitsevan kansainvälisen merioikeuden (ITLOS) ratkaisuja esimerkiksi aluekiistojen yhteydessä kaappaamiensa kalastusalusten vapauttamiseksi miehistöineen.
Hollanti vei Arctic Sunrisen tapauksen Hampurin merioikeuden välimiesmenettelyyn 4. lokakuuta. Koska Venäjä ei reagoinut kahdessa viikossa ilmoittamalla omaa edustajaansa viiden välimiestuomarin ryhmään, Hollanti vaati eilen oikeutta ryhtymään välittömiin ennakkotoimiin (provisional measures) aluksen vapauttamiseksi miehistöineen.
Kansainvälinen merioikeus voi ratkaista kiistan ja antaa tuomionsa joidenkin viikkojen kuluttua. Hollanti on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis vetämään oikeusjutun pois siinä tapauksessa, että Venäjä vapauttaa aluksen miehistöineen ennen tuomiota.
Valtiot inhoavat oikeusjuttujen häviämistä kansainvälisessä oikeudessa. Jos Venäjä perehtyy juttuun sekä saa sopivasti diplomaattista painostusta niiltä 17 valtiolta, joiden kansalaisia pidetään tutkintavankeudessa sekä esimerkiksi merkittäviltä EU-mailta, on selkeästi mahdollista, että Arctic Sunrise ja Arctic30 vapautuvat jo aiemmin. Kansainvälisen oikeuden harrastajia suosittelen perehtymään oheiseen 130-sivuiseen materiaaliin ja antamaan palautetta siitä, onko toiveeni realistinen?
