Teksti Sonja Hyppänen

Japanin valaanpyyntilaivastoon kohdistuva Operation Divine Wind on kestänyt pian kaksi kuukautta.

”Antarktiksen ekosysteemi on erityisen herkkä. Ravintoketju täällä koostuu vain kolmesta portaasta”, helikopterikannella työskentelevä meribiologi Eva luennoi. Merenkäynti Eteläisellä jäämerellä on taas yltynyt, joten työskentely kannella on ajoittain turhan mielenkiintoista laivan rullatessa ja jäätävän veden huuhtoessa kantta. Kansimiehistö kokoontuu messissä lentävien tuolien keskellä työpajojen ja luentojen merkeissä. Tänään keskustelemme Etelämantereen ja sen ympäristön eläimistä ja olosuhteista.

Mitä lähempänä Etelämanner, sitä enemmän jäävuoria. Kuvat: Sea Shepherd Conservation Society/Bill Rankin.

Mailien mittaiset jääjättiläiset ovat arkipäivää.

Joitain viikkoja sitten lähetimme kumiveneemme häiritsemään meitä seurannutta Yushin Maru no 2:ta, tavoitteena pysäyttää se, jotta pääsisimme lähemmäs muuta valaanpyyntilaivastoa. Harppuunalaivan miehistö vastasi ennennäkemättömällä väkivallalla: veneiden miehistöjä heitettiin painavilla rautakoukuilla ja yhtä lyötiin puukeihäällä naamaan. Kolme venemiehistön jäsentä loukkaantui.

Japanin valaanpyyntilaivastoon kohdistuva Operation Divine Wind on kestänyt pian kaksi kuukautta. Merten asukkien veri virtaa japanilaisten toimesta myös maan omalla rannikolla. Pieni Taijin kaupunki on näyttämönä verilöylylle, jonka altavastaajana ovat delfiinit. Delfiinit ajetaan pieneen lahteen, josta esimerkiksi joidenkin delfinaarioiden edustajat valitsevat mieleisensä yksilöt esiintymään vankeudessa. Loput delfiineistä lahdataan iskemällä terävä rautatanko niiden aivoihin tai selkärankaan. Ruhot päätyvät lihakauppaan.

Sea Shepherdin jäsenistä koostuva Cove Guardians on läsnä alueella dokumentoimassa tapahtumia. Eräs Cove Guardianeista istuu tällä hetkellä japanilaisessa vankilassa odottamassa oikeudenkäyntinsä loppua. Nyt kolmatta kuukautta vangittuna viettävä hollantilainen Erwin Vermeulen seilasi kanssani Steve Irwinillä Färsaarten Operation Ferocious Isles -kampanjassa. Häntä odottaa pahimmillaan kaksi vuotta vankeutta, syytteenä paikallisen tönäisy. Mitään todisteita väitetystä tönäisystä ei ole – rikoksena tuntuu olevan ihmisen julmuuden todistaminen ja dokumentointi.

Elantonsa eläinten kärsimyksestä saavan vastapuolen turhautuminen on selvää. Onko kärsimykseen perustuvan teollisuuden alan – oli se sitten valaanpyynti tai delfiinien myyminen maskoteiksi ja ruuaksi – puolustaminen todellakin ihmisen vapauden tai jopa hengen uhkaamisen arvoista? Kuinka pitkälle nämä kalastajat, valaanpyytäjät ja pyynnistä päättävät valtaapitävät ovat valmiita menemään suojellakseen omaa egoaan ja ylpeyttään? On vaikea olla miettimättä minkälaista valaanpyyntilaivaston miehistö on. Jollain tasolla heidän täytyy tiedostaa toimintansa anteeksiantamaton julmuus.

Vesi vihmoo keulakannen yli. Toinen perämies Beck vahdissa.

Steve Irwin löytää tiensä jäälabyrintin läpi.

Viimeisen parin viikon aikana Steve Irwin ja Bob Barker ovat pitäneet Japanin valaanpyyntilaivaston liikkeellä. Molempia laivojamme varjostaa yhä valaanpyyntialus, jotka näin ovat poissa valaanpyynnistä. Valaanpyynti on mahdollista Etelämantereen ympäristössä vielä noin kuukauden verran ennen kuin tulevan talven jäät sulkevat meren. Sääolosuhteet valaiden suojelualueella ovat olleet kovat: myrskytuulet ovat puhaltaneet miltei taukoamatta ja aallonkorkeus on ollut sen mukainen ja näkyvyys huono. Tällä kelillä harppuunat pysyvät meidän ja valaiden onneksi peitettyinä.

Keskellä kylmää aavaa lähestymme Bob Barkeria. Kapteeni Paul ja ensimmäinen perämies Sid sillan ulkopuolella.

Steve Irwin ja harppuunalaiva Yushin Maru no2 hippasilla.

Yushin Maru no2:n miehistö vastaa väkivallattomuuteen väkivallalla.