YleinenKirjoittanut Sonja Hyppänen

Dominoefektejä

Lukuaika: 2 minuuttia

Dominoefektejä

KirjeenvaihtajatKirjeenvaihtajat

Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.

Teksti Sonja Hyppänen

Ihmisten rakkaus herkkuihin on tyhjentämässä meret kaloista & järkyttämässä ekosysteemiä.

Meri kohisee korvissani ja aamuaurinko kutittaa silmäluomia. Herään hitaasti linnunlauluun ja unisen ärtyneenä toivon metelistä vastuullisen sammuttavan pian herätyskellonsa. Punaisen meren kuumuus on ajanut meidät nukkumaan taivasalla helikopterikannella.

Laulu ei lopu ja huokaisten avaan silmäni etsien syyllistä. Kyynärän päässä tyynystäni minua tapittaa kaksi kaunista vihreää pitkänokkaista lintua.

mainos

Olemme noin puolessa välissä matkalla Australiaan. Operation Divine Windin alkuun Eteläisellä jäämerellä on aikaa alle kuukausi. Kevät kutittelee jo Etelämannerta ja runsas puffettipöytä on pian katettu valaille, jotka matkaavat sinne tuhansien kilometrien takaa.

Meidän seilatessa pois Euroopasta kohti vieraita tähtiä vanhan mantereen maat kokoontuvat pohtimaan keinoja sinievätonnikalan ylikalastuksen suitsemiseksi. Sinievätonnikala on herkkua sushiravintoloissa ympäri maailman. Kaupallisen kalastuksen päästyä vauhtiin sen kanta Atlantilla ja Välimerellä on romahtanut 85 prosenttia.

International Commission for the Conservation of Atlantic Tunas (ICCAT) on asettanut sinievätonnikalan kiintiöksi 13 500 tonnia vuodessa. Sea Shepherdin mukaan kiintiö on kestämättömän korkea ja todellisuudessa kalaa pyydetään jopa 60 000 tonnia vuodessa. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tämän hitaasti aikuiseksi kehittyvän kalan pelastaminen sukupuutolta on jo liian myöhäistä.

Ihmisten rakkaus meriherkkuihin on tyhjentämässä meret kaloista ja järkyttämässä ekosysteemiä. Lajeja kuolee sukupuuttoon tuhatkertaisella vauhdilla luonnolliseen verrattuna – Ihminen tuhoaa biodiversiteetin palapeliä ja kaivaa omaa hautaansa.

Tonnikalan lisäksi meren huippupedoista hait ovat hätää kärsimässä. 90 prosenttia maailman haipopulaatioista on mennyttä. Vuosittain maailman meristä tapetaan 100 miljoonaa haita. Sinievätonnikalan tavoin hai saavuttaa sukukypsyyden hitaasti. Se saa vähän poikasia ja on täten herkkä ryöstökalastukselle.

Hain kohtaloksi ovat koitumassa urheilukalastajien pitkäsiimat ja shark finning, haiden evien katkominen haineväkeittoa varten. Tätä mautonta soppaa varten kalastajat kiskovat elävät hait veneeseen, leikkaavat evät irti ja tyrkkäävät kituvan hain takaisin mereen. Uimakyvytön hai uppoaa merenpohjaan tuskaiseen kuolemaan.

Laivan ollessa Shetlannissa vietin harvinaisen vapaapäiväni Sumburgh Headin majakalla merilintujen seurassa. Mennyt vuosi oli majakkaa asuttaneiden lintututkijoiden mukaan katastrofaalinen paikallisille merilinnuille kuten kajavalle, pienelle lokille. Monet poikaset nääntyivät nälkään tuulenkalojen määrän pudottua.

Tuulenkala ei ole ihmisten herkkua mutta se joutuu jättitroolarien saaliiksi siinä missä muukin elämä meristä. Kalaa pyydetään tarkoituksellisesti teollisuuden raaka-aineiksi esimerkiksi kalaöljyyn. Tuulenkala on monien merilintujen, delfiinien, hylkeiden ja kalojen, kuten turskan ja koljan ruokalistalla. Ylikalastus Pohjanmerellä on vakava uhka alueen villieläimille.

Öisin Punainen meri säkenöi pimeässä hohtavien meduusojen täplittäessä aaltoja. Hetken katselun jälkeen on vaikea sanoa mistä tähtitaivas alkaa ja meri loppuu. Meduusojen luonnollisten vihollisten ylikalastus on johtanut meduusapopulaatioiden paisumiseen. Nämä puolestaan syövät enemmän kalojen munia ja nuoria kaloja. Meduusat ovat yllättäen kunnostautuneet aktivisteina. Ydinvoimalan yksikkö Kaliforniassa oli poissa toiminnasta kaksi päivää meduusojen tukittua sen jäähdytyslaitteiston.