Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Jenni Jarventaus
Koomikot Jon Stewart ja Stephen Colbert kokoavat Washingtoniin ”maltillisten marssin”.
Harvoin kuulen amerikkalaismediasta riemastuttavia uutisia. Menneellä viikolla törmäsin kuitenkin loistotietoon: Jon Stewart ja Stephen Colbert järjestävät 30. lokakuuta täällä Washingtonissa mielenosoituksen.
Stewart on koomikko, jonka muka-uutisohjelma The Daily Show tekee pilkkaa vaahtosuisesta amerikkalaismediasta ja erityisesti sen oikeistohöyrypäistä kuten Glenn Beckistä ja Bill O’Reillysta. Colbert puolestaan esittää oikeistohöyrypäätä omassa ”uutis”ohjelmassaan The Colbert Report. Yhdessä herrat ovat amerikkalaisvasemmiston ja -keskustan sankarit, messiaat ja puhetorvet.
Miksi olen niin haltioissani moisesta uutisesta? Koska on tajuttoman korkea aika, että joku älyää järjestää tapahtuman meille maltillisille.
Washingtonin asukkaana joutuu sietämään ties kuinka monia mielenosoituksia, marsseja ja protesteja, joista monissa nykyään temmeltävät äärioikeistolaisen teekutsuliikkeen sekopäät. Kaupungin paraatikeskustaan ei tätä nykyä kannata mennä viikonloppuisin ollenkaan, koska siellä hääräävät konservatiivihörhöt Obama-on-Hitler-Stalin-Mao-bin Laden-kyltteineen.
Suurin osa amerikkalaisista ei kuitenkaan ole äärioikeistolaisia tai -vasemmistolaisia, vaan maltillisia. Tai oikeastaan, Stewartin sanoin: heillä on shit to do eivätkä he siten ehdi osoittaa mieltään kaiket päivät. On aika lakata kuuntelemasta 15–20 prosentin äärilaitaa ja päästää ääneen suuri, järkevä enemmistö, Stewart perustelee hankettaan.
Stewartin tapahtuma on nimeltään Rally to restore sanity eli Kokoontuminen järjen palauttamiseksi. Tämä on piikki Glenn Beckille, jonka tapahtuma Restoring honor (Kunnian palauttaminen) keräsi hiljattain Washingtoniin kymmeniätuhansia oikeistopunaniskoja Amerikan sydänmailta. Colbert järjestää esittämälleen konservatiivihahmolle tyypillisesti ”kilpailevan” mielenosoituksen nimeltään March to keep the fear alive eli Marssi pelon säilyttämiseksi – täräytys vainoharhaista ja kaikkea mahdollista pelkäävää äärioikeistoa kohtaan.
Kun herrat julkistivat aikeensa, nettiin tulvahti tuhansia kommentteja, joista paistoi kaksi tunnetta: ihastus ja helpotus. It’s about time! (korkea aikakin) oli yleisin reaktio. Vihdoinkin poliittinen tapahtuma, johon haluan osallistua, oli toinen hokema. Kaveripiirimme ei ole muusta lähipäivät puhunutkaan, ja suunnitelmat päivän varalle valmistuvat kovaa vauhtia.
Pointti on, että toisin kuin oikeiston hiljattaiset kokoontumiset, Stewartin ja Colbertin happening ei pyri jakamaan amerikkalaisia vastakkaisiin leireihin tai pelottelemaan heitä terroristeilla, sosialisteilla, sekularisteilla tai ties millä möröillä. Onpahan vain hauska iltapäivä lokakuun lopun auringossa lystikkäiden ihmisten keskellä. Ja sille, kuten muillekin hyville uutisille, on aina tilausta.
