Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Aija Salo
Postilaitoksen työ takkuaa, mutta ihmisoikeuksissa Ruotsi näyttää yhä tietä.
Ruotsissa on viime päivinä keskusteltu postinjaon luotettavuudesta. Dagens Nyheterin uutisen mukaan Tukholman siirtolaiskaupunginosassa Rinkebyssä huomattavan suuri osa postista päätyy vääriin osoitteisiin ja postia jätetään rappuihin ilmoitustaululle, kun oikeaa postiluukkua ei löydy. Postinjakajat syyttelevät asukkaiden muuttoja, milloin mitenkin kirjoitettuja ulkolaisia nimiä ja Ruotsissa tavallista pimeää alivuokralla asumista, jolloin asukas ei ole virallisesti kirjoilla siellä, missä asuu. Toisaalta eräskin entinen postinkantaja syytti lehdessä nykyisiä postinkantajia ammattiylpeyden puutteesta. Postin kantamisen Hassan Husseinille ei pitäisi olla sen vaikeampaa kuin Anders Anderssonille ja Johan Johanssonille, totesi entinen postinkantaja.
Rinkebyn postiongelmien tultua esiin ihmiset eri puolilta Tukholmaa ovat olleet yhteydessä lehdistöön ja kertoneet vastaavista ongelmista myös muualla. Suzanne Bengtsson Brommasta on kertonut saaneensa tammikuussa yhteensä 15 kahdeksalle eri ihmiselle osoitettua kirjettä postilaatikkoonsa. Postinjakelusta vastaavien yritysten eli Posten AB:n ja Bring City Mailin mukaan asiakkaat sen sijaan ovat tyytyväisiä postinjakeluun. Vääriin osoitteisiin jaettuja kirjeitä naapureiden postiluukkuihin kiikuttavat ihmiset taas kertovat, etteivät jaksa soittaa ja valittaa yhtiöille.
Meille Gärdetiin posti on vaikuttanut kulkevan kohtalaisesti. Tietysti on vaikea tietää, mitä postia jää saamatta. Suurin noteeraamani menetys on se, että Tulva-lehti jää tulematta minulle Suomesta, vaikka tietoni ovat lehden tilaajarekisterissä oikein ja toisin kuin moni muu lehti, Tulva lähetetään myös ulkomailla asuville tilaajille tavalliseen tilaushintaan. Jostain syystä Naisasialiitto Unionin hyvä palvelu ei vain ole kantanut postilaatikkoomme asti, joten olen jäänyt paitsi muun muassa feministiseksikyselyn tuloksista ja lestadiolaisten feministien haastattelusta.
***
Toukokuu toi Eurooppaan Pride-sesongin: hlbtiq-väki liittolaisineen on testannut kokoontumis- ja sananvapauttaan jo ainakin Turkin Ankarassa, Ukrainan Nikolajevissa, Latvian Riiassa ja Moldovan Chisinaussa. Moldovassa GenderDoc M -järjestö siirsi kulkueen järjestämisen joulukuuhun pelätessään vaalien jälkeisten väkivaltaisuuksien kohdistuvan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, mutta järjesti sen sijaan aiempien vuosien tapaan Pride-viikon keskusteluineen ja juhlineen.
Romanian ja Ukrainan väliin likistetty Moldova sai jälleen kerran negatiivista kansainvälistä huomiota ihmisoikeustilanteelleen, kun RFSL:n eli Ruotsin valtakunnallisen, Setaa vastaavan järjestön puheenjohtaja Sören Juvas pidätettiin ja vapauttamisensa jälkeen pahoinpideltiin Chisinaussa. Pidätys tapahtui, kun Juvas vastasi myöntävästi poliisin kysyttyä, oliko hän Moldovassa osallistuakseen Prideen ja onko hän homo. Pahoinpitelyn tekivät tuntemattomat miehet kadulla, mutta koska se tapahtui poliisiaseman lähellä pian Juvaksen vapauttamisen jälkeen, Moldovan seksuaalivähemmistövihamielisessä ilmapiirissä on perusteltua epäillä, että poliisi antoi hänestä vihjeen pahoinpitelijöille tai että pahoinpitelijät olivat poliiseja.
Ruotsissa Juvaksen tapaus sai suurta mediahuomiota. Tasa-arvoministeri Nyamko Sabuni oli tapauksen johdosta aamutelevisiossa keskustelemassa RFSL:n varapuheenjohtajan kanssa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta Euroopassa ennen osallistumistaan Riian Baltic Pride -kulkueeseen, ja useissa lehdissä ja blogeissa siteerattiin RFSL:n tiedotetta Juvasin pahoinpitelystä ja Moldovan Pride-tapahtumasta.
Tapauksessa yhdistyvät mielenkiintoisesti se itsestäänselvyys, jolla Ruotsissa voi nykyisin keskustella myös lesbojen, homojen, biseksuaalien ja transihmisten ihmisoikeuksista, ja Ruotsin ja ruotsalaisten usein – pitkälti kai oikeutetustikin – osoittama moraalinen ylemmyydentunto kansainvälisissä ihmisoikeuskysymyksissä.
