Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Jenni Jarventaus
Sata asiaa, joita et tiennyt tuplavee-Bushin hallinnosta.
Kaikkea sitä oppii kun vanhemmaksi elää. En esimerkiksi tiennyt, että virkakaudellaan Amerikan entinen presidentti George W. Bush
– Heikensi terrorismijärjestö Al-Qaidan verkostoa
– Vahvisti demokratia-aktivistien asemaa Kuubassa ja Venezuelassa
– Työskenteli lopettaakseen Afrikan laajimmat konfliktit
– Teki amerikkalaisesta diplomatiasta tehokkaamman välineen demokratian levittämiseen ja terrorismin vastaiseen taisteluun
– Lisäsi Yhdysvaltain valtionhallinnon läpinäkyvyyttä ja tehokuutta
– Antoi lisää rahoitusta lääketieteelliselle tutkimukselle ja kannusti uusia tieteellisiä läpimurtoja
Mutta nytpä tiedän. Kiitos siitä kuuluu teokselle 100 Things Americans May Not Know About the Bush Administration Record.
Kyseinen kirjanen, jonka Bushin hallinto julkisti viimeisinä kuukausinaan, oli ladattavissa Valkoisen Talon sivustolta kunnes Obaman väki otti verkkosivut haltuunsa 20. tammikuuta. Nyt teoksen löytää esimerkiksi Teksasin republikaaniopiskelijoiden ansiosta.
Listaa lukiessa tuntuu kuin lukisi toisen elämänmuodon viestiä jostain rinnakkaisesta universumista. Niin kaukana kirjasen päätelmät ovat meidän telluslaisten todellisuudesta, ja niin käsittämättömältä maailma näyttää Bushin avaruusaluksesta käsin.
George Orwell breikkaisi haudassaan jos kuulisi bushlaisten tarkasti muotoiltuja tulkintoja Irakin ja Afganistanin sodista: sota on rauhaa ja rauha on sotaa, ja valtionbudjettikin pysyi kurissa, kunhan asevoimien kulut pidetään siitä erillään.
Ennen Washingtonista lähtöään Bush yritti kiillottaa perintöään paitsi mainitunlaisilla kirjallisilla tuotoksilla, myös lukuisilla haastatteluilla. Hän valitteli kohdanneensa monia pettymyksiä – muun muassa Abu Ghraib -vankilan skandaali ja Irakin-sotaan johtanut tiedusteluaineisto olivat ”pettymyksiä” – ei siis hänen virheitään, vaan toisten hänen vaivoikseen dumppaamia ikäviä mokia.
Viimeisessä virallisessa lehdistötilaisuudessaan hän lientyi toimittajien penätessä myöntämään kolme omaa virhettään: ”Tehtävä suoritettu” -kyltin liehuttamista vuonna 2003 Irakin-sodan alussa, aloitettaan kannustaa amerikkalaisia sijoittamaan sosiaaliturvaansa osakemarkkinoille ja ”joitain osia retoriikastaan”.
Mutta rapatessa roiskuu, Bush uskoo, ja historia tunnustaa lopulta hänen suuruutensa. Se tapahtuu varmaan siinä rinnakkaisessa universumissa samana kauniina päivänä, jolloin Dick Cheneylle myönnetään Nobelin rauhanpalkinto.
Sitä odotellessa nostan hattua The Onion -lehden kyvylle ennustaa tulevaisuus.