Teksti NHL

Tämä on muukalaisrakkautta ehdottomasti. Päiväuneni partnerit tulevat oliivivyöhykeeltä.

Katse on tummaa hunajaa. Hipiä polttaa kuin Alanyan aurinko. Kuumankostea tuulahdus Välimereltä. Yes, I love you too!

Tämä on muukalaisrakkautta ehdottomasti. Päiväuneni partnerit tulevat oliivivyöhykeeltä, Persiasta Pohjois-Afrikkaan, aina Marokosta asti. Beduiini, arabi, turkinpoika tai spaniardi. Same, same. Välimeren kulttuuripiiri ja geeniallas on vastustamaton kuin seireenien laulu. Sukellan suolaiseen mereen. Tämä rakkaus on fyysistä, nautintoa erilaisuudesta.

Tietysti maahanmuuttokeskustelussa on pohjimmiltaan kyse erilaisuudesta. Pelottavasta, mutta kiinnostavasta, kiihottavasta erilaisuudesta. Minä haluan enemmän erilaista, vähemmän samanlaista. Ksenofiilinä näen todellisuuden moninaisuuden ja ylistän varauksetta sen erinomaisuutta. Muukalaisrakkaus on kuin fetissi, joka liikkuu kiinnostavasti esineellistämisen ja imartelun rajamaastossa.

Elokuu on parasta sesonkia. Etelä-Euroopan lomat tuovat espanjalaiset poikaporukat Esplanadille ja Erasmus-vaihtarit luovat itsenäisen aikuisuutensa ensimmäiset profiilit Gayromeoon ”Bi-curious looking for friends”. Tyttöystävä pärjää kyllä jossakin Kataloniassa.

Helsingin Itäkeskuksessa on kuin ulkomailla. Kätevästi metromatkan päässä. Mehmet on laittanut öljyä tukkaan ja miehekkäästi partavettä. Lähtee järki. Lähi-itäläiseen tapaan se ei ole niin justiinsa. Ei yks kerta homoa tee. Valot pois, ettei Allah näe. Onneksi emme ole maailmassa yksin. Ahlan wa sahlan!

Julkaistu aikaisemmin NHL 3/2010 palstalla ”Henkilökohtaisesti”.

Sami Vitikainen

Kirjoittaja on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan Arabian kielen ja islamin tutkimus. Osallistuva ja osallistava observointi ovat edelleen Samin lempitutkimusmetodeja.