Teksti Derya Tekin

Vaikka riski tulla ammutuksi on olemassa, esimerkiksi Kurdijen alueella vastustetaan sotilaallisen vartiotuvan rakentamista.

Turkin kesä alkoi kahdella kauhistuttavalla kaivosturmalla. Toinen oli Soman kaivosturma, jossa menehtyi satoja ihmisiä. Toinen kaivosturma oli Sirnakissa. Tämänkin turman jälkeen kaivoksen järkyttävät työolot paljastuivat. Selvisi esimerkiksi, että kaivostyöläiset lasketaan alas kaivokseen tynnyrin sisällä.

Valitettavasti uutiset kotimaastani eivät tästä parane. Toukokuun loppupuolella poliisi ampui keskellä päivää Ugur Kurt -nimisen miehen hänen osallistuessaan kyläläisensä hautajaisiin Istanbulin Okmeydanissa. Poliisin oli kai tarkoitus ampua pientä mielenosoittajaryhmää.

Tilanne on nyt se, että kuka tahansa voi löytää yhtäkkiä itsensä kyynelkaasujen keskeltä tehdessään arjen touhuja. Esimerkiksi eilen juuri samalla paikkakunnalla hääpariskunta jumittui mielenosoittajien ja poliisin väliin.

Hallituksen kovat otteet mielenosoittajia kohtaan kärjistyvät päivä toisensa jälkeen. Viime lauantaina Itä-Turkissa, Diyarbakirin Lice-nimisessä maakunnassa vastustettiin sotilaallisen vartiotuvan rakennusta. Paikalliset ovat jo kuukausia sinnitelleet vartiotuvan rakennusta vastaan. Rauhanomaiset mielenosoitukset päätyvät aina sotilaiden ja paikallisten yhteenottoihin. Lauantain mielenosoituksessa sotilaat ampuivat taas useita laukauksia väkijoukkoa kohti. Kuolonuhreja oli kaksi: 24-vuotias Ramazan Baran ja 50-vuotias Abdulbaki Akdemir.

Miksi Licessä vastustetaan sotilaallista vartiotupaa? Ensinnäkin alue on kurdien asuttama ja tällä hetkellä rauhanneuvottelut ovat edelleen meneillään. Rauhaa suunnittelevan valtion on kummallista rakentaa samaan aikaan kuitenkin sotilaallinen asema. Toiseksi nämä sotilaalliset vartiotuvat tarkoittavat paikallisille käytännössä ainoastaan lisää kuolonuhreja ja kidutuksia. Kyseessä ei todellakaan ole mikä tahansa rakennus tai virasto.

Mielenilmaisulla tai edes työssä käymisellä on hintansa Turkissa. Se ei kuitenkaan näytä lannistavan ihmisiä. Vastarinnan ääni kaikuu eri työtaisteluissa ja muun muassa Pohjois-Turkkiin suunniteltua voimalaa vastaan: Paikalliset ihmiset muodostivat neljän kilometrin ihmisketjun.