Henkilökohtaista
Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.
Teksti Eekku Aromaa
Jotenkin näinä päivinä tuntuu siltä, että maailman kaikki asiat tapahtuvat juuri helmikuussa.
Tänään nimittäin aloitetaan YK:n päämajassa New Yorkissa valmistelukokous kesän varsinaisia neuvotteluja varten. Kansainvälisestä asekauppasopimuksesta on tarkoitus päästä sopuun heinäkuun kokouksessa. Tavoitteena on maailmanlaajuinen sopimus, joka määrittelee raamit kaikelle aseviennille maailmassa. Palaan tähän varmasti keväällä ja kesällä moneen kertaan, mutta juuri nyt mitään uutta sanottavaa ei ole, joten jos huvittaa, niin voit lukea mitä olen tästä aiemmin kirjoittanut.
Ja heti vaalien jälkeen saapuikin se jännittävä päivä, jonka jälkeen iltapäivälehti esitteli meille huippuotsikkonsa pitkään aikaan: ”Kaikki meni”. Sillä siellä kai tarkoitettiin puolustusvoimauudistusta, kuntauudistusta ja Nokian irtisanomisia. Kahdesta jälkimmäisestä minulla ei nyt tähän hätään ole kummempaa sanottavaa, mutta puolustusvoimauudistuksesta on. Meistä nimittäin näyttää nyt siltä, että hyviä askelia ollaan ottamassa kohti järjellisempää järjestelmää. Perille ei päästä vielä näillä muutoksilla, mutta muutokset ovat oikeansuuntaisia. Kaikki meni tuntuu siis otsikkona paitsi liioittelulta, myös sisällöllisesti virheelliseltä, koska jatkossa puolustusbudjettia aiotaan ehkä käyttää vähän vähemmän urposti, ja no siksikin, että puolustusbudjetti näyttäisi jatkossa olevan vähän pienempi, mikä on jo sinänsä hyvä.
Varusmiespalvelun kestoa ehdotetaan lyhennettäväksi 15 vuorokaudella. Uudistus vähentää nykyistä kestämättömän epätasa-arvoista tilannetta, jossa osan kansalaisista on mielivaltaisesta syystä suoritettava aseellinen palvelus tai sen korvaava palvelus. Askel on riittämätön, mutta hyvä.
Samalla kun varusmiespalvelusta lyhennetään on tärkeätä myös lyhentää siviilipalveluksen kestoa. Muuten joudutaan jälleen siihen kestämättömään tilanteeseen, jossa siviilipalvelus on aina pidempi kuin pisin varusmiespalvelus ja paljon pidempi kuin lyhin tai keskimääräinen palvelus.
Varuskuntia tai yksiköitä puolustusvoimauudistuksen myötä ehdotetaan lakkautettavaksi kuusi. Sadankomitean mallissa yksiköitä lopetetaan huomattavasti enemmän pohjautuen vain maanpuolustuksen järjestämisen tarpeisiin. Lakkautuksille on ehdottomasti tarvetta, koska niiden ylläpito tuhlaa rahaa ja resursseja. On tietenkin niin, että joidenkin paikkakuntien kannalta on ikävää, että iso osa työpaikoista häviää lakkautettavan puolustusvoimien yksikön mukana ja siitä seuraa inhimillistä kärsimystä. Ei kuitenkaan ole järkevää pitää varuskuntia yllä vain siksi, että työpaikat säilyisivät esimerkiksi Keuruulla tai Kontiolahdella.
Ja sitten on vielä ne kirkolliskokousvaalitkin. Niissä äänestävät tänään seurakuntien toissa syksyn vaaleissa valitut päättäjät ja papit. Itse aion äänestää Jaakko Weuroa siksi, että Jaakko on pätevä ja katsoo seurakuntaa niin sanotun tavallisen seurakuntalaisen perspektiivistä, ja koska Weuro on oikeaa mieltä esimerkiksi siitä, saako syrjiä naispappeja ja homoseksuaaleja. Ei nimittäin saa.
