Henkilökohtaista
Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.
Teksti Eekku Aromaa
Rauhanvälityksestä riittää paljon puhetta, mutta tekojakin tarvitaan.
Rauhanvälityksen käsite jäänyt minulle vähän hämäräksi. Tarkoitetaanko sillä jotain sellaista, mitä tekevät yksinäiset sankarivälittäjät, kuten Martti Ahtisaari, Elisabeth Rehn ja Pekka Haavisto? Vai onko kyseessä jotain sellaista, johon voidaan määrätietoisesti valmentaa ihmisiä kouluttamalla heitä esimerkiksi uudessa maisteriohjelmassa? Jos olen oikein ymmärtänyt, sillä tarkoitetaan molempia.
Viime aikoina on alkanut näyttää siltä, että rauhanvälitykseksi kutsutaan myös monia aika tavallisia kehitysyhteistyöhankkeita, joista vielä muutama vuosi sitten kukaan ei olisi nähnyt tarpeelliseksi käyttää sanaa rauha.
Mutta minne suomalainen rauhanvälitys on menossa?
Suurvaltapuhe kaiketi lähti Alexander Stubbin puheista. Stubb näki, että Suomesta pitäisi tehdä rauhanvälityksen suurvalta. Puheissa esiintynyt Suomi, rauhanturvaamisen suurvalta, näytti kuitenkin olevan valhe. Suurin osa maailman rauhanturvaajista tulee kehitysmaista, ja suomalaisia on sotilaallisen kriisinhallinnan kentällä yhteensä kymmeniä tai enintään satoja kerrallaan. Siitä huolimatta jonkinlaiseksi suurvallaksi oli kovasti halua.
Puheiden taustalla oli varmasti myös hyviä aikeita. Rauhanvälitykselle on maailmassa enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Varsinkin, jos puhutaan sellaisesta rauhanvälityksestä, joka pyrkii ratkaisemaan konflikteja, saamaan osapuolia samaan pöytään ja turvaamaan ihmisten elämiä ja oikeuksia.
Luulen, että tällä hetkellä kukaan ei tiedä, minne rauhanvälitys on menossa. Joulukuussa julkaistu rauhanvälityksen toimintaohjelma määrittelee jonkinlaisia suuntaviivoja ja tavoitteita, mutta teema jää avoimeksi keskustelulle ja jatkopohdinnoille.
Lopuksi vielä täytyy sanoa, etten missään tapauksessa vastusta Suomen pyrkimyksiä rauhanvälityksessä. Pelkkä mediahuomion kalastelu ei kuitenkaan riitä. On tehtävä myös sellaista työtä, josta ei heru gloriaa.
