Teksti Eekku Aromaa

Nyt vietetään YK-viikkoa, joka tunnetaan myös aseistariisuntaviikkona.

Yhdistyneet kansakunnat, YK, perustettiin lokakuun 24. päivä vuonna 1948. YK:n syntymäpäivää vietetään YK-päivänä ja sen ympärillä olevaa viikkoa on vietetty kansainvälisenä aseistariisuntaviikkona vuodesta 1978 ja Suomessa vuodesta 1979 lähtien. Tänään rauhanjärjestöt hengaavat Narinkkatorilla Helsingissä ja kertovat ihmisille asevarustelun ja maailman muiden asioiden suhteesta ja YK-liitto kumppaneineen juhlii pian täyttyvää seitsemää miljardia maailman asukasta Rautatientorilla Helsingissä. Monet järjestöt järjestävät myös muualla maassa erilaisia tapahtumia, kulkueita, näyttelyitä ja keskustelutilaisuuksia.

Ja miksi aseistariisuntaviikkoa sitten vietetään?

Maailman sotilasmenot vuonna 2006 olivat 1 204 miljardia ja viime vuonna 1 620 miljardia ja suunta näyttää edelleen, taantumankin aikana olevan nouseva. Noin kymmenellä prosentilla tästä summasta olisi voitu toteuttaa kaikki vuosituhattavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Se tarkoittaisi esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamista maailmasta, peruskoulumahdollisuutta kaikille lapsille, sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä, lapsikuolleisuuden vähentämistä, odottavien äitien terveyden parantamista sekä aidsin, malarian ja muiden tautien vastaista taistelua ja muutamaa muuta asiaa. Melko hyviä tavoitteita sanoisin ja keskimäärin parempia kuin mitä asemäärärahoilla tai sotilaiden työajalla voidaan saavuttaa.

Suomikin käyttää puolustusmenoihinsa 2,853 miljardia euroa, eli 5,7 prosenttia valtion budjetista. Se tarkoittaa, että ihminen, joka tienaa esimerkiksi 2 500 euroa kuussa maksaa sotilaallisesta maanpuolustuksesta 467,13 euroa, mutta esimerkiksi kehitysyhteistyöstä vain 172,23 euroa.

Aseistariisuntaviikon tarkoitus on muistuttaa aseistariisunnasta, jota maailmassa tulisi tehdä yhteisellä sopimuksella niin paljon kuin mahdollista. Se lisäisi kaikkien turvallisuutta. Samaan aikaan on hyvä pohtia, mitä muuta me niillä rahoilla voisimme tehdä.