Neljä henkilöä istuu talon edustalla.

Kirjoittanut Iida SimesKuvat Elina Haasjoki

20 vuotta sitten Suomessa elettiin runousbuumia

Tarjolla oli lavarunoutta, poetry slam -kisoja ja runokaraokeja. Runokirjoja ilmestyi, ja niitä luettiin. Ääneen.

Lukuaika: 2 minuuttia

20 vuotta sitten Suomessa elettiin runousbuumia

Voima 20 vuotta sittenVoima 20 vuotta sitten

Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.

Niin koitti se onnellinen päivä 20 vuotta sitten, jolloin Voima-lehti 3/00 oli julkaiseva Nora Varjaman kirjoittaman runojutun. Varjama lainasi Reetta Niemelän runoa teoksesta Joen uoma on aina valoisa:


Synnytä poikia!
Kauniita jalkapallopoikia
Poikia jotka vielä astuvat kaikille mantereille
Värikkäitä, nauravia, viisaita poikia,
Joilla on likapisamia niskassa

Synnytä keinuvia lapsia!
Paksupohkeisia tyttöjä,
Jotka uskaltavat uida kauemmaksi kuin muut

Unelta haisevia hippuloita


Neljä henkilöä istuu talon edustalla.
Kuva: Elina Haasjoki

Suomessa elettiin runousbuumia. Tarjolla oli lavarunoutta, poetry slam -kisoja ja runokaraokeja. Runokirjoja ilmestyi, ja niitä luettiin. Ääneen. 

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Varjama kirjoitti Grupo Kapustarinnasta, joka oli “neljän nuoren turkulaisen runoilijanaisen perustama ryhmä”.

“Kapustarintalaiset liikkuvat ja ilmehtivät paljon esiintyessään. Ryhmän runosessiot muistuttavat enemmän teatteria kuin perinteistä, usein jäykkää runolausuntaa.”

Jutun kuvituksena oli kuva porukasta. Siinä Pauliina Haasjoki, Jenni Haukio, Reetta Niemelä ja Heli Peltoniemi hengailivat rennon näköisesti keikalla ulkoilmanäyttämöllä.

Naisemansipaatiota uhkuvalle porukalle oli paikkansa Turussa.

“Turun runoliikkeessä jyllää testosteroni”, Varjama kirjoitti. “Miehiset runoteokset pursuavat katuromantiikkaa: bukowskimaisia tarinoita baareista, naisten iskemisestä, seksistä ja viinasta.”

Voima tavoitti Nora Varjaman Helsingistä työpaikkansa Aula Kustannuksen toimistolta, jossa hän järjesteli julkistustilaisuutta. Etäyhteyksin, ajan hengen mukaisesti. 

Turku vuonna 2000 oli maailman paras runokaupunki”, Varjama hehkuttaa. Hän asui tuolloin Turussa.

“Yleisö oli tosi kiitollista. Ihmiset jaksoivat istua pitkään ja tulla kuuntelemaan runoja illasta toiseen.” 

Juttu loppui Megasos-runokiertueen tietoihin:

“Liken, Nihil Interitin ja Sammakko-kustantamon kiertueella mukana mm. Teemu Hirvilammi, Esa Hirvonen, Stuart Home, Markku Into, Jyrki Kiiskinen, Väinö Kirstinä, Mattijuhani Koponen, Kari Levola, Kai Nieminen, Tommi Parkko, Anni Sumari, Merja Virolainen.”

Tämä poppoo – skottilaista Homea lukuunottamatta – kuuluu edelleen suomalaisen lyyrikan eliittiin. 

Kevään 2000 kiertue oli vaikuttavan laaja. Taiteilijat esiintyivät yli 30 paikassa, kuten Jyväskylän Vakiopaineessa, Jaakkiman kristillisessä opistossa, Kokkolan Teatteri Iltatähdessä, Karkkilan Hotelli Oivassa ja lopulta Helsingin ravintola Sea Horsessa. 

Taas joskus, kun koronaepidemia hellittää, runoilloilla on Varjaman mielestä tulevaisuus. 

“Kun ihmiset saavat jälleen kokoontua, runoiltoja pidetään taas. Ihmiset kaipaavat niitä ja toisiaan. Mä ainakin lähden heti mukaan.”

  • 3.5.2021
  • Kirjoittanut Iida Simes
  • Kuvat Elina Haasjoki