nabbteeri: Xerox days, 2.-31.3.2019, Galleria Ars Libera

Kädenlämpöinen ja haalean varma – nabbteeri käsittelee kuolemista, muuttumista, sopeutumista

Kaikki tietävät, miten ajankohtainen taiteilijakollektiivi nabbteeri (2008) on. Venetsian 58. biennaalin Pohjoismaisen paviljonkiin tulevan näyttelyn valmistelu on heidän osaltaan täydessä käynnissä. Mutta moniko tietää, että taiteilijoiden Ars Liberan kutsunäyttely on maaliskuun loppuun esillä Kuopiossa. Yleisöt eivät juuri voisi enempää poiketa toisistaan, mutta taiteilijat ovat uskollisia sille ilmaisulle, joka on heidän taiteessaan olennaista. Kuopiolaiset saavat jo makupalan siitä, mitä kansainvälinen taideyleisö saa vielä odottaa.

Kontekstuaalinen tilataideteos ja paikallisesti löydetty ja käyttöön valjastettu materiaali on lähtökohta, mihin kahden kerroksen tilallinen kokonaisuus voidaan juurruttaa. Aivan helpointa katsottavaa nykytaiteilijat eivät tarjoile, mutta visuaalisen kieliopin aakkosten selkiydyttyä, kokonaisuus on jälleen looginen, sisällöltään koherentti ja rehellinen. Kaikki rakenteet ja materiaalien valinnat ovat perusteltuja ja löydettävissä toistensa tueksi. Taiteilijat tarjoilevat jopa auliisti tekstuaalisen oppaan, mistä voi lukea kuin karttana tilataideteoksen muodostamat elementit. Sen avokätisyys on mainio ja toimii pragmaattisesti esimerkiksi, kun teos on sijoitettu kattoon. Valkoiseen kuutioon kompastuvat kaikki he, jotka odottavat näyttelyltä kehystettyjä teoksia, symmetrisissä riveissä. Sellaista näkymää tavoitteleva pettyy tässä galleria näyttelyssä.

Selkärangattomuus on näyttelyssä vähintään kaksimerkityksellinen: yhtäältä se viittaa kaksikon tämänhetkiseen kiinnostukseen lajitoveruudesta esimerkiksi selkärangattomien olentojen kanssa. Näkymätön eliöstö, kuten sähköjohtoihin visualisoituneet bakteerit, ovat välttämättömiä, mutta aliarvostettuja. Toisaalta se viittaa rakenteelliseen selkärangattomuuteen, mikä sai muotonsa kuvanveiston laajentuneena ilmaisumuotona; roikkuvana, ryhdittömänä, pussimaisena epäkuvanveistona, jonka ikoninen esimerkki suomalaisittain kaivautuu muistista Marja Kanervon varhaisina installaatioina. Samansukuisia, mutta kiinteämmin rakenteellisesti kontekstualisoituja ovat nabbteerin löydetyt toimistorakenteet, messujen beach flagit ja fyysiset pussit rakenteissa roikkuen.

Oudoilta vaikuttavat materiaalien rinnastukset saavat seurakseen yltiötaituruutta ilmentäviä akvarelleja ja 3D-animaatioita, jotka osoittavat vääräksi sellaisen hokeman, etteivät nykytaiteilijat osaisi teknisesti maalata. He toteuttavat erinomaisesti trompe l’oeil – maalauksen illusorisuutta, joiden sisällöt eivät enää palvele näköisyyttä. Hah; kaksikon kyvyt tekevät tyhjäksi sen väittämän.

Nykytaiteessa ilmaisu ja sen kokeminen on kehittynyt silmän ylivallasta moniaistisuuteen. Sitä osoittaa myös nabbteerin ilmaisun moninaisuus: kaksiulotteisuuden sijasta kolmilulotteisuus, paikallaan pysyvän sijasta liikkuva kuva, hiljaisuuden sijasta äänimaailma, luonnonvalon sijasta värimaailma sekä kuvaa rinnastavat tekstit. Visuaalista poetiikkaa säestää mainio tekstuaalisuus, jonka lukemiseen kannattaa varata aikaa. Antroposeenin jälkeisenä aikana elollisten samankaltaisuus sisältää kuolemisen, muuttumisen ja sopeutumisen lisäksi muitakin yhtäläisyyksiä. Taiteilijat tekevät näkyviksi perustavan laatuisia elämää ylläpitäviä ehtoja.

Nabbteerin estetiikka on yhtenäinen taiteen sisältöjen kanssa. Heidän taiteensa ei tuota lähtökohtaisesti lisää materiaa tähän maailmaan. Löydetyistä esineistä syntyvät installaatiot muistuttavat tarpeesta immateriaalisuuteen. Sen hienovaraisin osio on läpinäkyvään (löytö)lasimurskaan kätketyt sanat: all that is solid melts into air. Materiaali kirjaimellisesti sulautuu sisältöön.

Jonkinlainen dystopia leijuu näyttelyn yllä, jossa digitaalinen aika on syrjäyttänyt faxit ja xeroxit. Haalean varma ja kyseenalaistamattomuus ovat avainsanoja limbomaisen tilaan, missä sininen kuolemanruutu on kohdannut ihmisen mielen puutumisen. Kokonaisuus on lohduton, mielenmaisemaltaan kädenlämpöinen, lähellä järjestelmään ilmentyvää kriittistä virhettä.

Maaria Salo

kirjoittaja on taidehistorioitsija ja kuvataidekriitikko

Kuvat: nabbteeri

nabbteeri, Xerox Days, 2.- 31.3.2019

Galleria Ars Libera, Suokatu 30, Kuopio

Avoinna: ke-pe klo 15-19 ja la-su klo 12-17

arslibera.com/galleria

Kommentoi Facebookissa
Route Couture
Migration Comics