Voima 20 vuotta sitten
Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.
Aikain saatossa kymmenennessä Voima-lehdessä 9/2000 ilmestyi vavahduttava juttu ilmastonmuutoksesta. Sen kirjoitti Tampereen yliopiston tiedotusopin opiskelija Oras Tynkkynen.
”Ilmasto lämpenee. Tutkijat uskovat, että Tyynenmeren saarivaltioita katoaa kartalta, trooppiset tartuntataudit leviävät Intiassa ja hirmumyrskyt pyyhkivät Keski-Amerikkaa. Napajäätiköt ohenevat ja koralliriutat kuolevat”, kirjoitti Tynkkynen.
Uhkakuvat kävivät toteen.
Vuonna 2000 uskottiin, että Suomessa voidaan olla ilmastonmuutoksen edetessä lottovoittajia: ”Maataloudessa Suomi siirtyy kasvuolosuhteiltaan jonnekin Tanskan paikkeille. Viljelylle suotuisa kasvukausi pitenee vuoteen 2050 mennessä 3–5 viikkoa”, Suomalainen ilmakehän muutosten monitieteellinen tutkimusohjelma Silmu kertoi.
”Kevätvehnä, joka selviää nykyään juuri ja juuri Keski-Suomessa, pärjää 50 vuoden kuluttua jo Kemissä. Maissia voidaan puolestaan viljellä jo Joensuussa”, Silmun tutkijat arvelivat.
Myös huonoihin uutisiin varauduttiin. Silmun tutkijat varoittivat, että vaikka perunasadot kasvaisivat, niin samalla perunaruttoepidemiat ja tuholaiset lisääntyisivät. Talviurheilun povattiin käyvän Etelä-Suomessa hankalaksi lumen puutteen takia.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Heikki Tuomenvirta muistutti, että ”Suomen tarkastelu ei onnistu saariajattelulla, sillä ilmastonmuutos on globaali ongelma”.
Tynkkynen lainasi WWF:n selvitystä, jonka mukaan ”Suomen luonto on maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen altis ilmastonmuutokselle. Suomen alkuperäisistä luontotyypeistäkin saattaa hävitä yli kaksi kolmasosaa, ja sadat kasvi- ja eläinlajit kuolevat sukupuuttoon.”
Kirjailija Risto Isomäen Herääminen-tieteisromaanin innoittamana Tynkkynen pohti Eurooppaan lämpöä tuovan Golf-virran tulevaisuutta: voisiko se kääntyä tai hidastua?
Tutkijat eivät osanneet vastata siihen.
Sademetsien palaessa vuonna 2019 tutkijat pelkäävät erityisesti positiivisia takaisinkytkentöjä. Ne tarkoittavat ketjureaktioita, joita ei voi pysäyttää: ilmaston lämpeneminen saa aikaan muutoksia, jotka aiheuttavat lisää muutoksia. Jos sateet vähenevät, kuivat kaudet ja monsuunit muuttuvat. Tutkijoiden mukaan myös merivirtojen voimakkuus tai suunnat voivat muuttua.
Joissain skenaarioissa Suomi ei olisikaan lämmintä maissinviljelyaluetta, vaan hyytävän kylmää seutua. Samalla keskilämpötila maapallolla nousisi ja ilmastonmuutos etenisi.
Oras Tynkkynen on nykyisin vanhempi neuvonantaja Sitrassa. Hän pohtii työkseen samoja asioita kuin Voimassa 20 vuotta sitten: ”Monet tuolloin ennakoidut ilmastokriisin seuraukset ovat arkea tänään – osin aiemmin ja pahempina kuin osattiin pelätä. Jos tutkijoiden varoitukset olisi otettu vakavasti, selviäisimme nyt paljon pienemmillä kustannuksilla ja kärsisimme vähemmän.”
