VOIMA VIETTI PARI päivää Finlandia-talon valtavassa, hektisessä lehdistökeskuksessa maailmanpolitiikan kiemuroita tarkkaillen. Parin kilometrin päässä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi Venäjän presidentin, Vladimir Putinin. Molemmat olivat liikkeellä hoviväkensä eli suuren apujoukon kanssa. Koska myös ulkoministerit saapuivat tapaamiseen, oli oletettavaa että keskustelut ovat tärkeitä.

Molemmat presidentit ovat aiheuttaneet paljon ongelmia toimittajille. Yhdysvalloissa Trump on suorastaan sotajalalla lehdistöä vastaan, kuten näkyy Vuosi New York Timesin toimituksessa -dokumentista, joka on ainakin vielä katsottavissa YLE Areenassa. Venäjällä tiedotusvälineet on alistettu Kremlin tiukkaan kontrolliin, ja Putinin valtakaudella useiden toimittajien henkeä on uhattu, heitä on pahoinpidelty, vangittu ja jopa murhattu.

Ei ollut yllätys, että maailman monista eri kolkista paikalle saapuneet toimittajat Finlandia-talossa suhtautuivat presidenttien tiedostustilaisuudessaan pitämiin puheisiin epäuskoisesti naurahdellen ja huokaillen. Vain venäläiset toimittajat näyttivät melkoisen  innoissaan kuuntelevan omaa presidenttiään.

Kun tilaisuuden alkupuolella presidentit vakuuttelivat ystävyyttään myös yhteisillä energiataloudellisilla intresseillään, brittitoimittaja kiljahti: ”Mitä minä juuri kuulin! Todistinko maailman suurimman energiakartellin syntymisen?”Hetkeksi tiedotustilaisuuden ääni peittyi naurunremakkaan.

Presidenttien välit olivat korostetun ystävälliset, ja he kehuivat toisinaan. ”Meillä on ollut hyvä keskustelu presidentti Trumpin kanssa. Toivon että alamme ymmärtää toisiamme paremmin, ja olen siitä kiitollinen Donaldille”, iloitsi Putin.

”Hän sanoi ’Donald’!”, kohahdettiin pressikeskuksessa.

VAIN MUUTAMA PÄIVÄ sitten presidentti Trump vieraili Britanniassa NATO-kokouksessa, ja hänen pitämänsä lehdistötilaisuus oli aggressiivinen ja sekava. Kuitenkin siellä tuli ilmi, että eräs hänen tavoitteistaan olisi ydinaseriisunta.

Presidentti Trump nosti Helsingissäkin ydinaseriisunnan viestinsä kärkeen. Varmasti moinen tavoite on rauhantahtoinen ja järkevä – maailma odottaakin milloin Yhdysvallat ja muut suurvallat lähtevät tälle tielle. Toivottavasti viesti oli myös vilpitön ja mietitty asian valtavan painoarvon takia, eikä vain siksi, että monet muut lehdistön kiinnostuksen kohteet, kuten väitteet vaalivilpeistä, ovat aivan liian epämukavia.

Viime vuonna 2017 kun ydinaseriisuntaa edistävä ICAN-järjestö palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla, monet sen asiantuntijat muistuttivat, että ydinaseiden aiheuttamat uhat ovat hyvin todellisia eikä ydinaseiden uhista nykyään juuri puhuta. Ydinaseiden ja -asemateriaalien määrää seurataan tarkkaan, ja varmasti presidentti Trumpilta kysytään lisää hänen lausunnoistaan. (Voima seuraa muun muassa ruotsalaisen, arvovaltaisen SIPRI-järjestön tiedotteita ja tilastoja, joita löytyy täältä.)

Trump pystyi ydinasepuheellaan nostamaan Venäjän USA:n rinnalle – on löytynyt alue, jossa molemmat ovat lähes yhtä painavia. Venäjä on taloudellisesti suunnilleen Italian kokoinen nykyään, ja sille ydinaseretoriikka lienee tärkeämpää kuin Yhdysvalloille.

(Trump puhui ydinaseista ja ydinasevaltioista käyttäen termiä nuclear power, ydinvoima. Tämä terminologia on omiaan vahvistamaan ympäristöjärjestöjen näkemystä siitä, miten niin kutsuttu – se sähköksi muuttuva –  mk. siiviiliydinvoima on etenkin suurvalloilla linkittynyt ydinaseteollisuuteen, ja se lipsahtaa esiin jopa retoriikassa.)

TOINEN TÄRKEÄ, JO NATO-kokouksessa esille tullut väite oli presidentti Trumpin halu nostaa muiden  NATO-maiden kuin Yhdysvaltojen osuutta sotilasliiton yhteisistä  puolustusmenoista.

Tämä on eniten kytköksissä Yhdysvaltain haluun nostaa teollisuuttaan. Yhdysvalloille sotateollisuus on hyvin keskeinen viennin veturi, ja suurvallan pahasti yskivä talouskoneisto tarvitsee elvytystä.

TOIMITTAJIA KIINNOSTI ENITEN presidenttien näkemykset Venäjän väitetystä sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Nämä väitteet eivät ole ihan pieniä, vaan viime viikolla Yhdysvalloissa asetti 12 Venäjän tiedustelupalvelu GRU:n upseeria poissaolevina syytteeseen hakkeroinista (tässä The Atlanticin artikkeli asiasta). Hakkerointi on vain yksi tapa vaikuttaa, myös tekaistuilla sosiaalisen median profiileilla ja vaikuttamiselle alttiita tahoja etsiviä algoritmeja on mahdollisesti käytetty. Varmastikaan Venäjä ei ole ainoa maa maailmassa, joka kykenisi tuollaisiin tihutöihin, mutta presidentti Trumpin hallinto- ja neuvonantajakoneistolla on ollut vahvoja yhteyksiä Venäjälle. Yhdysvaltojen oikeuslaitos pitää asiaa erittäin vakavana ja asioita selvitetään edelleen.

Helsingissä Trump väitti ettei sekaantumista olisi voinut tapahtua, koskei hän tuntenut Putinia ennestään, ja saman tien hän käänsi keskustelun vastaehdokas Hillary Clintoniin ja tämän sähköpostiselkkauksiin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin naurahti, kun häneltä kysyttiin Venäjän osuudesta Yhdysvaltain vaaleihin sekaantumiseen. Kiinnostavaksi keskustelu kääntyi, kun Putin alkoi puhua demokratiasta. Putin argumentoi, että demokratioissa rikokset tutkitaan ja tuomitaan oikeudessa. Tuntui kuin Putin ei laisinkaan pelkäisi oikeudenkäyntejä – eikä varmaan pelkääkään. Hänhän ei ole tunnustanut esimerkiksi Britannian oikeuslaitoksen tuomioita, kun venäläiset tiedustelupalvelun työntekijät Andrei Lugovoi ja Dmitri Kovtun tuomittiin syyllisinä entisen agentin ja toimittajan Alexander Litvinenkon myrkytykseen, joka tapahtui vuonna 2006. Venäjä on kieltäytynyt luovuttamasta kumpaakaan Britannian oikeuteen, ja Lugovoi on jopa Venäjän parlamentin jäsen. Vuonna 2015 Putin palkitsi Lugovoin kunniamerkillä isänmaan ja parlamentarismin hyväksi tehdystä työstä

MAHDOLLISESTA, EDELLEEN TUTKITTAVANA olevasta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin sekaantumisesta kertova Voiman artikkeli löytyy täältä. Suomessa on myös pohdittu voitaisiinko täkäläisiin vaaleihin yrittää vaikuttaa ulkopuolelta, ja sekaantumiseen on ainakin varauduttu, kerrottiin tässä Voiman jutussa.

Voima analysoi presidenttien kommentteja lisää, kun tilaisuudessa sanotut asiat ovat puhtaaksi kirjoitettu. Esimerkiksi Time-lehti päivittää tätä linkkiä englanniksi.

EDIT: lauseeseen on lisätty sana ”vangittu”: ”toimittajien henkeä on uhattu, heitä on pahoinpidelty, vangittu ja jopa murhattu.”

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

EDIT:  lisätty linkki ICAN-järjestöön.

• 16.7.2018
• Kirjoittanut Iida Simes