Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Kadri Taperson
Kriisistä opittiin: Viron kansankokous kerää lakialoitteita netissä.
Muistatteko kun marraskuussa kirjoitin täällä demokratian kriisistä Virossa? Apatian aika on ohi ja niin edelleen. Yksi seuraus tästä kriisistä on että Viron presidentti kehotti kansalaisia laajaan nettikeskusteluun asiasta. Kehotuksesta tuli vähän sellainen olo, että presidentti käski kansaa poistumaan kaduilta ja olemaan rauhallisesti netissä.
Netissä meillä on jo Viron kansankokous. Se toimii niin, että tammikuussa jokainen kansalainen voi laittaa omalla nimellään ehdotuksia puolueiden rahoituksesta, vaaleista ja äänestämisestä. Marraskuussa niitä analysoidaan ja periaatteessa kansan ehdotuksista voi tulla uusia lakeja.
Tänään sivuilla on jo enemmän kuin 700 ehdotusta. Suuri osa niistä on varmasti vakavasti otettavia. Riigikogun eli parlamentin jäsenetkin laittavat sinne omia ehdotuksia, ja toivotaan että tästä isosta asiasta tulee jotain hyvää. Että politiikka muuttuisi rehellisemmäksi ja ettei päätöksiä enää tehtäisi vain pienen ihmisryhmän voimin. Voi olla, että olen naiivi ja mikään ei muutu – niinkin väitetään.
Miten asiat muuten nyt sujuvat Virossa? Vuodenvaihteessa melkein jokaisessa tv-show’ssa puhuttiin muun muassa ironisesti siitä, miten vaikeaa on asua Virossa ja kuinka kauhea meidän historiamme on. Yksi esimerkki tästä oli laadukas sketsishow Tujurikkuja, joka vähän muistuttaa suomalaista Pulttipois-sketsishow’ta.
Tässä puhutaan, kuinka kukaan maailmassa ei ole kärsinyt niin paljon kun virolaiset.
Nyt tämä blogi meni niin, etten sanonut eläimistä sanaakaan, ja se ei käy minun ymmärrykseeni. Lisäänpä siis tämän viisauden, että mitä terveempi yhteiskunta, sitä helpompaa on puhua eläinten oikeuksista. Toivotaan, että niin onkin.
