Napa-alueiden synkkä tulevaisuus

Teksti Sonja Hyppänen

Öljy-yhtiöt ja kalastusjätit tuhoavat kilpaa maapallon viimeisiä koskemattomia alueita.

Arktikselta kantautuu hurjia uutisia. Syyskuun 18. päivä kaksi Greenpeacen aktivistia nousi Petsoranmerellä öljy-yhtiö Gazpromin öljynporauslautalle. Seuraavana piävänä Venäjän rannikkovartiosto vuorostaan nousi yhdistyksen Arctic Sunrise -laivalle kansainvälisillä vesillä ja pidätti aluksen 25-henkisen miehistön aseilla uhaten.

En voi kuin nostaa hattua pidätetyille aktivisteille. Ilmasto- ja meriolosuhteet maapallon napa-alueilla ovat hurjat, mutta silti suuryritysten ahnaat kourat hapuilevat aluiden rikkauksia. Kilpajuoksu pallomme viimeisten resurssien – Arktiksen öljykenttien ja Antarktiksen kalavesien – rohmuamiseksi on alkanut.

Sen sijaan, että näitä viimeisiä erämaita saatettaisiin kiireesti suojelun piiriin, halutaan ne imeä täysin kuiviin. Arktiksen jääpeite on pienimmillään sen mitatussa historiassa eikä näytä toipumisen merkkejä. Ilmastonmuutoksen vuoksi yhä syrjäisemmät alueet saadaan ihmiskunnan tuhovoiman piiriin.

Arktista sulattavat öljy-yhtiöt kiirehtivät paikalle etsimään lisää öljyä. Öljyjätti Exxon on solminut Venäjän suurimman öljy-yhtiö Rosneftin kanssa sopimuksen Karanmeren öljyvaroista. Yleensä 300 päivää vuodesta jään peitossa oleva merialue näyttäytyy yhä houkuttelevampana, kun vehreät dollarikasat paljastuvat jään alta.

Petsoranmerelle Nenetsian suojelualueen läheisyyteen ankkuroitu Gazpromin Prirazlomnaja on Arktiksen meren ensimmäinen lautta, jolta on tarkoitus porata öljyä kaupallisessa mielessä. Gazprom on itse myöntänyt, ettei pysty täyttämään arktisten merialueiden olosuhteiden vaatimia turvallisuusvaatimuksia.

Shell pitää taukoa koeporauksistaan Beaufortin- ja Tsuktsienmerellä, koska sen lautta karahti kiville Alaskan rannikolla tammikuussa. Suomi on työntänyt lusikkansa Arktisen öljysoppaan vuokraamalla kaksi valtionyhtiö Arctia Shippingin omistamaa jäänmurtajaa Shellin käyttöön vuosien 2012–2014 kesäkuukausiksi.

Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste seuraa Arktiksen sulamista euronkiilto silmissään ja toteaa, että se on meriteollisuudelle miljardiluokan mahdollisuus. Tänä kesänä Koillisväylä, eli pohjoinen meritie Aasiaan, avautuikin ensi kertaa myös suomalaisaluksille. Väylää käyttävien alusten määrä on kasvanut vuoden 2009 kahdesta aluksesta 534 laivaan.

Viime viikot Koillisväylällä on ollut merihädässä venäläinen tankkeri Nordvik. Alus törmäsi raskaaseen ajojäähän, vaikka sen oli määrä pysytellä kevyissä jääolosuhteissa. Venäjän merimiesunionin mukaan alus sekä vaaransi miehistönsä hengen että saattoi Arktiksen ekosysteemin vaaraan. Unionin mukaan Nordvikin kaltaisten alusten tulisi pysyä poissa Koillisväylältä, sillä ne eivät kestä paikallisia jääolosuhteita.

Tiedemiehet ennustavat arktisten merialueiden olevan kesäisin jäättömiä viimeistään tämän vuosisadan puolessavälissä. Katoava jää aiheuttaa dramaattisia muutoksia alueen ekosysteemissä. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa niin alueen jääkarhuihin, mursuihin, susiin, kettuihin kuin poroihinkin. Vähenevä jää tarkoittaa myös vähemmän jään alapuolella elävää planktonia ja merilevää, jotka ovat napa-alueiden ravintoketjujen perustuottajia.

Myös kalastuslaivastot havittelevat napa-alueiden rikkauksia. Suurta säpinää kalastusteollisuudessa herättää tällä hetkellä Arktiksen eteläinen serkku Antarktis. Siellä kalastuslaivastot ovat iskeneet suoraan paikallisen ekosyteemin sydämeen, krilliin. Vuoden 2004 jälkeen Eteläiselle jäämerelle ovat krillin perässä seilanneet Etelä-Korea, Norja, Kiina ja Venäjä. Perinteisten noin sata tonnia päivässä tuottavien troolien sijaan esimerkiksi norjalaisalukset käyttävät jättimäisiä pumppuja, jotka voivat sylkeä laivan kannelle noin 800 tonnia krilliä päivässä. Iso osa krillistä päätyy viljellyn kalan rehuksi.

Noin viikko sitten esitys Antarktiksen vesille suunnitellusta, kooltaan Alaskaa isommasta suojelualueesta kutistui Antarktiksen kalastusta valvovan CCAMLR:n kokouksessa miltei puolella Venäjän ja muiden kalastusjättien lobbauksen tuloksena. Norja, Kiina ja Japani ovat kehottaneet kalastusvaltioita tukemaan pienempiä suojelualueita sekä mahdollisuutta hyödyntää osia niistä kaupallisesti. Ihmiskunta ei enää sahaa vain omaa oksaansa. Nyt on menossa koko puu.

Korjattu 20.9. klo 18: Greenpeacen aktivistit nousivat Gazpromin öljynporauslautalle 18.9., ei 17.9.

Kommentoi Facebookissa
Olutposti 2019
Nauti tyhjyydestä