Jatkuuko Turkin rauhanprosessi?

Henkilökohtaista

Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.

Teksti Kristiina Koivunen

Kurdit edelleen toiveikkaita.

Olen kirjoittanut tänä vuonna Fifiin useita blogeja Turkin rauhanprosessista. Neuvottelut ovat edenneet jähmeästi. Jo alku oli katastrofaalinen: Pariisissa murhattiin kolme kurdinaispoliitikkoa pari päivää sen jälkeen, kun Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan oli julkistanut kulissien takaiset neuvottelut.

Kaikesta huolimatta kurdiosapuoli on edelleen toiveikas. Europarlamentissa Brysselissä oli joulukuun alussa kaksipäiväinen konferenssi Turkey, the Kurds and the Imrali Peace Process, jonka järjesti EU Turkey Civic Commission. Siinä tuotiin esiin vuoden aikana tapahtunut positiivinen kehitys ja valettiin osanottajiin uskoa prosessin jatkosta.

Europarlamentissa järjestetyn kokouksen osanottajia: eturivissä toinen vasemmalla Etelä-Kurdistanin PUK:ta (Patriotic Union of Kurdistan) edustava Mala Bakhtiar, hänen vieressään KNK:n (Kurdistan National Congress) johtokunnan jäsen Zubeyr Aydar ja reunimmaisena oikealla professori Michael Gunter. Mala Bakhtiar oli ainoa, joka esitti puheenvuoronsa kurdin kielellä. Hän ihmetteli, miksi Turkki ei vapauta Öcalania, vaikka neuvottelee tämän kanssa rauhasta. Kuvat: Kristiina Koivunen.

Turkissa on nyt historiallinen mahdollisuus löytää kurdikysymykseen rauhanomainen, poliittinen ratkaisu. Lähtökohta on vaikea, sillä kolmekymmentä vuotta kestäneen sisällissodan jälkeen kumpikin osapuoli – turkkilaiset ja kurdit – suhtautuvat toisiinsa erittäin epäluuloisesti. Tämä on normaali tilanne kauan kestäneissä konflikteissa.

Positiivinen asia on, ettei taisteluissa ole kuollut yhdeksään kuukauteen yhtään ihmistä, eli sen jälkeen kun Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n johtaja Abdullah Öcalan julisti aselevon viime maaliskuussa. Tämä on saanut myös turkkilaiset näkemään asian uudella tavalla ja suhtautumaan aiempaa myönteisemmin kurdien vaatimuksiin.

Kevään aikana käydyt rauhanneuvottelut ovat normalisoineet kurdikysymyksen, joka on ollut Turkissa vuosikymmeniä vaiettu tabu. Viime kesänä Gezi-puiston valtauksessa Abdullah Öcalanin kuvia oli esillä siinä missä muitakin mielenosoittajien banderolleja, mikä on täysin uutta Turkissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kiva, että haluat kommentoida artikkeleita. Muista kuitenkin hyvät käytöstavat ja se, että olet itse vastuussa kirjoituksestasi.