Maailmanparantamista tilastotykillä

Kirjeenvaihtajat

Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.

Teksti Mikael Kallavuo

Tilastovuosikirja paljastaa kaadetut karhut & avohakkuiden määrän.

Tilastoja käytetään poliittisissa väittelyissä kuin tykistöä sodassa. Tarkat luvut antavat perusteluille auktoriteetin hohtoa, mutta tilastojen etsiminen ja plärääminen ei ole kaikkein innostavampia töitä. Vaikka verkko tulvii tietoa tutkimuksista, niiden luotettavuutta on usein vaikea arvioida. Eri lähteitä täytyy vertailla ja yhden tiedon tarkistamiseen voi vierähtää parikymmentä minuutta.

Olen joulukuusta lähtien kokeillut lähdettä, josta saa alle minuutissa Suomen luotettavimmat viralliset tilastot. Kyseessä on Suomen tilastollinen vuosikirja 2011, jossa on yli 700 tilastoa eri aloilta ja noin kaksi tuhatta hakusanaa.

Vuosikirjalla voi huiskia maahanmuuttokriittisiä kommentteja ja osoittaa turvapaikkahakijoiden määrien kehitystrendejä. Metsänsuojelija saa yhtenäiset tiedot kotimaisen puun kasvusta, eri hakkuiden hehtaarimäärät ja kaadetun puun määränpään.

Kirjaan tutustumiseen meni noin puoli tuntia. Sen jälkeen oppi nopeasti löytämään tarvitsemansa tiedon: julkisen sektorin tukisummat terveyteen tai sosiaalimenoihin, valtion verotulot, palkkatiedot, tietoa tiestöstä, eri rakennusten määrät. Nimeä vain yhteiskunnallinen aihe, niin siitä on todennäköisesti olemassa tutkittua numerotietoa. Jokaisen tiedon lähde on myös annettu, joten luotettavan lisätiedon hankkiminen on kätevää.

Jos haluaa kirjoittaa artikkelin autoilun haitoista, niin hetkessä löytyy tilasto, jossa autot on jaoteltu henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoihin. Edellisen alla oleva tilasto kertoo, kuinka paljon on ajettuja kilometrejä vuodesta 1970 lähtien.

Parasta vuosikirjassa on se, että monista aiheista annetaan tilastot useilta vuosikymmeniltä. Näin on helppo ymmärtää, mihin suuntaan kehitys on menossa – samalla voi korjata tilastoja valikoiden käyttävien tahojen väitteitä. Esimerkiksi metsien avohakkuiden hehtaarimääristä vuosina 1990–2010 näkee, että kaikista puheista huolimatta avohakkaaminen jatkuu vuodesta toiseen yhtä suurena. Eläintensuojelija löytää luonnonvaraisten saalislajien kaatomäärät. Vuonna 2010 oravia ammuttiin 5300, majavia 6300, susia 9 ja karhujakin peräti 183 kappaletta.

Teoksen huonoin puoli on tyyris 75 euron hinta. Tällaisen kirjan pitäisi sähköistyvässä tietoyhteiskunnassa olla jo täysin ilmaiseksi saatavissa verkossa. Kyseessä on yhteisin verovaroin koottu tietolähde, joka koskettaa jokaista suomalaista ja jonka vapaa käyttö kohentaisi yleistä tietotasoa ja tasapainottaisi epämääräisiä nettilähteitä.

Kommentoi Facebookissa
Mikael Kallavuo

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos loppuu