Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Kristiina Koivunen
Iran aloitti maahyökkäyksen Pohjois-Irakiin.
”Yhteinen vihollinen yhdistää” on tuttu sanonta. Sitä voi soveltaa hieman kääntäen kurdeihin, vaikka en pidä sanasta ”vihollinen”. Kurdit eivät ole kenenkään vihollisia, vaan toivovat hyviä suhteita naapurikansoihin.
Kurdien ongelma on epäyhtenäisyys. Kurdistan jaettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian kesken ja eri alueiden kurdit alkoivat kapinoida omia hallituksiaan vastaan yhtenäisen taistelun sijasta.
Kurdien vapaustaistelun symboliksi on noussut Qandilin vuoristo Pohjois-Irakissa, Turkin ja Iranin rajan tuntumassa. Se on Kurdistanin Tora Bora, jota Kurdistania miehittävät valtiot eivät ole koskaan pystyneet hallitsemaan, ei edes Saddam Husseinin armeija. Hänen aikanaan Qandilissa oli Kurdistan Democratic Party KDP, jonka johtaja Masoud Barzani on nykyään Kurdistanin autonomisen alueen presidentti.
Irakin kurdit saivat autonomian vuonna 1991. Iran on pommittanut Qandilia joka vuosi siitä lähtien. Ja syyskuun alussa, siis noin viikko sitten, sen lähetti Qandiliin myös maajoukkoja.
Kurdistanin Työväenpuolueen PKK:n leirit olivat 1990-luvun Syyriassa. Kun Syyrian ja Turkin välit paranivat, Syyria heitti PKK:n ulos maasta. Järjestön johtaja Abdullah Öcalan päätyi Rooman ja Nairobin kautta Imralin vankilasaarelle Turkkiin. Sissit suuntasivat Syyriasta Qandiliin. He ovat Kurdistanin aluehallitukselle kutsumaton vieras, jota sillä ei ole resursseja heittää pois. Varsinkaan kun PKK:n määrätietoiset ja kurinalaiset sissit ovat arvostettuja tavallisten kansalaisten keskuudessa. Sen sijaan omaa aluehallitustaan kurdit kritisoivat korruptiosta ja sukulaisten suosimisesta.
Nyt Iran ja Turkki tekevät yhteistyötä murskatakseen Qandilissa olevat PKK:n ja PJAK:n (Kurdistanin Vapaan Elämän puolue). Eri vihollisia vastaan taistelleilla kurdeilla on nyt yhteinen vihollinen. Ehkä myös eri alueiden kurdit liittoutuvat keskenään. Qandilin pommitus koskettaa kaikkia.
Lisäksi Irakin kurdit pelkäävät, että Qandilin jälkeen naapurimaat miehittävät koko Kurdistanin autonomisen alueen, varsinkin jos amerikkalaiset joukot lähtevät Irakista suunnitelmien mukaan tämän vuoden lopussa. Presidentti Masoud Barzani esittikin syyskuun alussa toivomuksen, että amerikkalaiset joukot jäisivät Irakiin, muuten maata uhkaa sisällissota.
